Suomen Pakolaisapu arvostelee sisäministeriön luovan Suomeen uuden paperittomien siirtolaisten ryhmän. Hallituksen esitys vapaaehtoisen paluun järjestelmän vakiinnuttamiseksi sisältää Pakolaisavun mukaan merkittäviä heikennyksiä ulkomaalaislakiin.
EU:ssa elää miljoonia paperittomia siirtolaisia, mutta Suomi on tähän asti onnistunut pitämään paperittomien määrän kansainvälisesti katsottuna hyvin pienenä. Paperittomat ovat kokonaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella.
Nykyisen lainsäädännön mukaan kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija saa Suomesta tilapäisen oleskeluluvan, jos häntä ei voida palauttaa omaan kotimaahansa. Monet valtiot eivät suostu vastaanottamaan henkilöitä, jotka ovat jättäneet kotimaansa hakeakseen länsimaista turvaa. Tämä koskee erityisesti Somaliasta, Afganistanista ja Irakista tulevia turvapaikanhakijoita. Sisäministeriön ehdottaman lakimuutoksen toteutuessa nämä henkilöt määrättäisiin palaamaan ”vapaaehtoisesti” kotimaahansa, koska viranomaiset eivät voi ketään näihin maihin palauttaa.
Oleskeluluvalta maan alle
Sisäministeri Päivi Räsänen on perustellut esitystä sillä, että nykyinen laki toimii vetovoimatekijänä Suomeen suuntautuvalle turvapaikan hakemiselle. Pakolaisavun mukaan luvut puhuvat kuitenkin aivan muuta: Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt reilussa 3 000 hakijassa jo vuosia, kun Ruotsista haki viime vuonna turvaa yli 54 000 ihmistä.
– Todellisuudessa lakimuutos ei takaa ihmisten lähtemistä maasta. Heille jää edelleen mahdollisuus jäädä Suomeen maan alle, mikä ei ole kenenkään edun mukaista, sanoo Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.
– Toteutuessaan sisäministeriön lakimuutos siis loisi uuden paperittomien ryhmän.
Sisäministeriölläkään ei ole tietoa siitä, miten lakimuutos toteutuessaan vaikuttaisi paperittomien määrään. Lakiesitystä koskevassa tiedotteessa todetaan valtioneuvoston ryhtyvän tarvittaviin lainsäädännöllisiin tai muihin toimiin tilanteen korjaamiseksi, mikäli laittomasti maassa oleskelevien määrä esityksen toteutumisen myötä merkittävästi kasvaa.
– Eikö olisi kaikkien kannalta järkevämpää, että lakia lähdetään muuttamaan vasta, kun kaikki seuraukset ovat tiedossa? Nykyinen laki toimii hyvin. Se kunnioittaa ihmisoikeuksia ja palautuskieltoa. Ketään ei saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jossa häntä uhkaa vaino, Kaisa Väkiparta toteaa.
uutiskirje 
