Suomessa tehdään eniten itsemurhia silloin kun luonto herää eloon ja yöt ovat valoisia. Vähiten niitä tehdään kylmimpänä talvikautena. Muitakin yhteyksiä säätekijöiden ja itsemurhien välillä havaittiin Helsingin yliopistossa 10.10. tarkastettavassa Laura Hiltusen väitöstutkimuksessa.
Suomessa itsemurhia on tehty 1800-luvulta saakka enemmän keväällä ja kesällä kuin syksyllä ja talvella. Syytä tähän ilmiöön ei tiedetä, mutta on epäilty, että säätekijät voisivat jollain tavalla vaikuttaa asiaan. Laura Hiltunen vertasi Suomen itsemurhatilastoja päivittäisiin, kuukausittaisiin ja vuosittaisiin säätekijöihin vuosien 1969 ja 2010 välisellä ajanjaksolla sekä koko Suomen että erikseen Helsingin, Jyväskylän ja Oulun alueilta.
Itsemurhakuolleisuus oli korkeimmillaan toukokuun 15. päivän ja heinäkuun 25. päivän välisenä aikana, jolloin vuorokauden valoisa aika on pisimmillään. Mikään valituista säämuuttujista ei selittänyt korkeaa itsemurhakuolleisuutta juuri tuona ajanjaksona. Vuorokauden keskilämpötilan ja itsemurhakuolleisuuden väliltä löytyi kuitenkin ympärivuotinen yhteys, joka näkyi selvimmin syksyn ja talven aikana: kylmimpänä aikana itsemurhia tehtiin vähiten. Yhteys näkyi selvimmin miehillä ja erityisesti Helsingin alueella.
Auringon kokonaissäteilyn määrällä oli käänteinen yhteys sekä naisten että miesten itsemurhakuolleisuuteen syyskuun ja huhtikuun välisenä ajanjaksona – mitä enemmän auringon kokonaissäteilyä, sitä vähemmän itsemurhia.
Helsingin alueen itsemurhayritysten ja vuorokauden keskimääräisen ilmanpaineen väliltä löytyi myös yhteys, joka kuitenkin oli vastakkainen naisilla ja miehillä – korkea ilmanpaine merkitsi enemmän itsemurhayrityksiä naisilla, matala ilmanpaine miehillä.
Hormonit linkki sään ja mielen välillä?
Toistaiseksi ei ole tiedossa mitään biologista tai sosiaalista mekanismia, joka voisi selittää löydetyt yhteydet.
– Tiedetään kuitenkin, että useat ihmiselimistön biologiset rytmit tahdistuvat valoisan ja pimeän säännöllisestä vaihtelusta ja että säätekijöiden vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksia muun muassa keskushermoston välittäjäaineissa sekä sukuhormoneissa, Hiltunen kertoo.
– Vakavaa masennusta sairastavilla on myös havaittu selviä poikkeavuuksia sisäisen kellon vuorokausirytmissä – toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, liittyvätkö säätekijät tai valoisan ja pimeän vaihtelu näihin poikkeavuuksiin.
Hiltusen mukaan tarvitaan lisää tutkimusta sen selvittämiseksi, löytyisikö tässä tutkimuksessa havaittujen yhteyksien kautta uusia keinoja itsemurhien ehkäisyyn.
uutiskirje 
