Yritysten saamien maksuhäiriömerkintöjen määrä on pysynyt viimevuotisella tasolla, mutta maksuhäiriöisiä yrityksiä on enemmän kuin koskaan.
Suomen Asiakastieto Oy on avannut koekäyttöön uuden maksuttoman verkkopalvelun, josta löytyy yritysten perus-, talous- ja päättäjätiedot sekä valtaosa uusista maksuhäiriömerkinnöistä.
Yrityksille on tammi-syyskuussa rekisteröity noin 150 000 maksuhäiriömerkintää eli lähes saman verran kuin viime vuonna. Aktiivisten yritysten määrä on kuitenkin laskussa ja ne pyrkivät nyt tehostamaan toimintaansa, karsimaan kulujaan ja kotiuttamaan mahdollisimman suuren osan saatavistaan muilta yrityksiltä.
Häiriöistä 25 prosenttia kertyy rakennusalan yrityksille ja 19 prosenttia kaupanalan yrityksille. Muille toimialoille häiriömerkinnät jakautuvat tasaisemmin.
Vuodessa maksuhäiriöisten yritysten määrä on kasvanut 2,6 prosenttia. Yhteensä niitä on nyt jo 56 500.
Ensin maksuviivemerkintä
Tyypillisesti vaikeuksissa oleva yritys saa ensin Asiakastiedon rekisteriin maksuviivemerkinnän. Sitä seuraa ensimmäinen varsinainen maksuhäiriömerkintä tratan protestoinnista eli siitä, ettei yritys ole maksanut saatavaansa, vaikka velkoja on uhannut julkistaa sen.
Trattaa on jo edeltänyt joukko velkojan itse toteuttamia tai perintätoimistolla teettämiä vapaaehtoisen perinnän toimenpiteitä, kuten muistutuskirjeitä tai -soittoja. Trattaprotestin jälkeen Suomen Asiakastieto rekisteröi yrityksen tietoihin merkinnän velkomustuomiosta, jos velkoja on hakenut saatavalle ulosottoperusteen käräjäoikeudesta.
Yhä useammin käy niin, ettei ulosottomieskään löydä yrityksestä varoja laskun maksamiseen.
Varatoimitusjohtaja Heikki Koivula Suomen Asiakastiedosta toteaa, että valtaosassa tapauksista on velkojan pyynnöstä tehty laaja ulosmittaus.
– Ei ole tyydytty niin sanottuun suppeaan ulosmittaukseen, jossa tutkitaan vain, onko velallisella helposti realisoitavaa omaisuutta, käteistä rahaa tai esimerkiksi arvopapereita.
Tyhjät pesät ja taseet
Asiakastiedon mukaan velkojayrityksen aktiivisuus perintätoimissa on perusteltua oman maksuvalmiuden ja tuloksentekokyvyn varmistamisen kannalta. Se on sitä myös siksi, että laiskuus perinnässä tarkoittaa lähes varmasti rahojen menetystä.
– Luotonmyöntäjän täytyy aktivoitua viimeistään silloin, kun huomaa, että asiakkaalla on vaikeuksia maksaa jonkin toisen yrityksen saatavia. Jos velkojat sallivat, viivästyy konkurssihakemuksen jättäminen niin kauan, ettei pesässä ole enää mitään jaettavaa, Koivula varoittaa.
Yhä useammin konkurssi raukeaa varojen puutteeseen, koska rahaa konkurssiprosessin läpi viemiseen saati velkojien jako-osuuksiin ei löydy ollenkaan. Tammi-syyskuussa jo tuhat konkurssia (+20%) on rauennut varojen puutteeseen.
lehti 