Kemialliset riskit ovat suurimmat lujitemuovi-, rakennus- ja kaivosalan töissä, tiedottavat Työterveyslaitos sekä sosiaali- ja terveysministeriö.
Työntekijät altistuvat kemiallisille aineille eniten esimerkiksi veneiden laminoinnissa, rakennusten purkutyössä ja muissa pölyisissä rakennustöissä, kuten vanhojen putkieristeiden purussa, rakennusjätteiden siivouksessa, betonin piikkauksessa ja hionnassa sekä metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnassa.
Liuottimista keskushermostohaittoja
Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tekemästä selvityksestä, jonka tavoitteena oli tunnistaa eniten kemiallisille aineille altistavat alat ja työtehtävät Suomessa.
Näissä työtehtävissä altistutaan muun muassa styreenille, liuotinaineille, rakennuspölylle, kvartsille, nikkelille ja dieselpakokaasuille. Esimerkiksi laminointityössä mitataan edelleen usein raja-arvot ylittäviä styreenipitoisuuksia. Styreeni on liuotinaine, joka pitkäaikaisessa altistumisessa saattaa aiheuttaa keskushermostohaittoja.
Rakennuspurkutyöt puolestaan altistavat syöpävaaralliselle kvartsille sekä hienojakoiselle rakennuspölylle, joka saattaa aiheuttaa hengityselinhaittoja. Kemikaaleille ja pölyille altistutaan myös monissa muissa rakennusalan töissä sekä muun muassa betoni- ja puuteollisuudessa.
Dieselpakokaasusta keuhkosyöpäriski
Kaivoksillakin ongelmana on kvartsi, mutta myös kaivoskoneiden tuottama dieselpakokaasu. Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC (International Agency for Research on Cancer) arvioi vastikään dieselpakokaasun ihmiselle syöpävaaralliseksi perustuen näyttöön suurentuneesta keuhkosyöpäriskistä kaivostyöntekijöillä.
Teollisuuden ammattien lisäksi kemiallisille tekijöille altistavat myös parturi-kampaajan työ sekä leipomotyö.
Kemikaaleille ja pölyille altistutaan työpaikoilla tällä hetkellä vähemmän kuin esimerkiksi ennen vuosituhannen vaihdetta. Toisaalta tieto kemikaalien haittavaikutuksista on lisääntynyt ja on todettu, että haittoja esiintyy alhaisemmilla pitoisuuksilla kuin mitä aiemmin arvioitiin. Tästä syystä myös työpaikoille annetut sallitut pitoisuudet ovat vuosien varrella laskeneet.
Hankkeen tuloksena ohjeita työpaikoille
Nyt tehty selvitys kemiallisesta altistumisesta työpaikoilla on osa Työterveyslaitoksen kemikaaliriskien hallinnan-hanketta. Siinä koottua tietoa käytetään hyväksi, kun kehitetään ohjeita ja suosituksia kemiallisen altistumisen ja terveysriskien hallintaan riskialtteimmissa ammateissa.
Syksyllä 2015 julkaistaan käytännönläheisiä malliratkaisuja työpaikoille sekä materiaalia työsuojelun asiantuntijoille ja työterveyshuolloille.
Kemikaaliriskien hallinta kuntoon -hankkeessa ovat mukana Ammattiliitto Pro, Kemianteollisuus, sosiaali- ja terveysministeriö, Teollisuusalojen ammattiliitto ja Työterveyslaitos.
uutiskirje 
