Suomeen tarvitaan ohjelma, jolla pienille ja keskisuurille yrityksille saadaan jatkaja seuraavasta yrittäjäpolvesta tai työntekijöistä, linjasi Puuliiton uusi puheenjohtaja Jari Nilosaari (53) torstaina ensi töikseen.
Hän muistutti, että suuri osa puuliittolaisten työpaikoista on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Puuliiton työehtosihteerinä toiminut Nilosaari päihitti kirkkaasti vastaehdokkaansa liiton kansainvälisen asiantuntijan Aleksi Kuusiston, 36. Valinnan teki vaalit voittanut Yhteistyön vaaliliitto.
Puuliitto on aktiivisesti mukana uuden palkansaajajärjestön perustamisessa. Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n nimi jätettiin pois sääntöuudistuksessa.
Päättyneellä viisivuotiskaudella liitto teki fuusiotunnusteluja usealle taholle. Nyt liitto päätti jatkaa itsenäisenä.
– Jos fuusiomahdollisuus tulee kohdalle, sitä katsotaan sitten, Nilosaari toteaa.
Nilosaari on metsäkoneasentaja, joka siirtyi Kaukaan vaneritehtaan kahdeksanvuotisen pääluottamusmiestehtävän päätteeksi vuonna 2005 ensin liiton Kymen piirin aluetoimitsijaksi ja sitten mekaanisen metsäteollisuuden työehtosihteeriksi.
Laittomat työt kuriin
Päättyneellä viisivuotiskaudella Puuliitto joutui puuttumaan kovin ottein harmaaseen työvoimaan, alipalkkaukseen ja jopa ihmiskauppaan. Nilosaaren mukaan ongelmia piisaa yhä.
– Tuodaan maahan laittomasti ihmisiä, ei makseta työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Metsäalalla käytetään ulkomaisia yrityksiä, jotka eivät maksa sopimusten mukaisia palkkoja, hän luettelee.
Puuliitto on turvautunut työsuojelutarkastajiin, neuvotteluihin ja tarvittaessa työpaikkojen saartoihin.
Rauhallisena ja sitkeänä neuvottelijana tunnettu Nilosaari on valmis koviin otteisiin.
– Tilaajayrityksiin on otettu ja otetaan yhteyttä. Jollei muu auta, niiden saamat laatusertifikaatit pitää asettaa kyseenalaisiksi, hän viittaa luonnonsuojelujärjestöjen vastaaviin kampanjoihin.
– Alihankkijoiden tekemät lain- ja sopimusrikkomukset haittaavat tilaajayritysten mainetta.
Biotalous ja puurakentaminen valopilkkuja
Puusepänteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet. Puuliiton järjestäytymisaloista ainoita valopilkkuja ovat metsäkoneala, puurakentaminen ja biotalous. Uusin työehtosopimus on solmittu bioteollisuuteen eli puuhakkeen ja siitä valmistettavien biopolttoaineiden valmistukseen.
Nilosaari uskoo, että uusia jäseniä liittoon saadaan myös, kun puutarhoilla ja maatiloilla työskentelevät ulkomaalaiset saadaan järjestäytymään.
Puusepänalan neuvottelut ovat edessä keväällä. Nykyinen sopimus päättyy maaliskuun lopussa. Ala ei ole mukana työllisyys- ja kasvusopimuksessa. Puuliitto haluaa puusepänteollisuuden samaan tahtiin muiden sopimusten kanssa.
Puuliiton varapuheenjohtajaksi valittu, entinen liittosihteeri Jyrki Alapartanen sanoo, että vaikein asia puusepänteollisuudessa on keskimääräinen työaika. Nyt työntekijät joutuvat työnantajan määräyksellä tekemään 10-tuntisia työpäiviä ja 50-tuntista työviikkoa.
– Valtuutetut haluaisivat, että tällaisesta työajasta pitäisi sopia aina paikallisesti. On tietysti hyvä, että tilapäiseen työaikajoustoon on mahdollisuus, mutta työnantaja käyttää joustopykälää kuten haluaa. Kun pitkää työaikaa tekee kuukaudenkin, se lisää sairauspoissaoloja.
Puu- ja erityisalojen liitto muutti nimensä Puuliitoksi. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Metsä Woodin Punkaharjun tehtaiden pääluottamusmies Janne Naukkarinen.
Puuliittoon kuuluu noin 38 000 puutarhoissa, maatiloilla, metsätaloudessa, turkistarhoilla, puusepänteollisuudessa, mekaanisessa metsäteollisuudessa ja bioteollisuudessa työskentelevää palkansaajaa.
Kuva: Birgitta Suorsa
lehti 