Suomi ei ole muuttunut ”pahoinvointivaltioksi”, vaikka hyvinvointierot ovat sitkeitä. Näin voidaan tiivistää Suomalaisten hyvinvointi 2014 -raportin tulokset. Raportti tehdään kerran neljässä vuodessa vaalikauden päätteeksi.
Keväällä 2013 tehtyyn laajaan kyselytutkimukseen perustuvan raportin mukaan suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat pysyneet hyvänä kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kuitenkin sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat yhä edelleen kansainvälisesti verrattuna suuret. Erityisesti työkyvyttömyys ja työttömyys alentavat elämänlaatua.
Joka kymmenes kotitalous kertoi kyselyssä kärsivänsä toimeentulo-ongelmista, mutta toimeentulo-ongelmat eivät ole lisääntyneet neljän vuoden takaisesta. Tuloerojen ja suhteellisen köyhyyden yli vuosikymmenen kestänyt kasvu on pysähtynyt.
Pitkään jatkunut taantuma ei ole heijastunut kotitalouksien toimeentulo-ongelmien kasvuna. Ruoka-apua ilmoitti hakeneensa kaksi prosenttia vastaajista, toimeentulotukea hakeneista vajaa viidennes. Taantuma ei näytä heijastuneen myöskään lapsiperheiden työllisyyteen tai toimeentuloon, mutta työn ja perheen yhteensovittamisesta on tullut yhä vaativampaa.
Iäkkäätkin voivat entistä paremmin
Suomalaiset kokevat oman terveytensä entistä parempana, mutta yhä useampi kertoo kokevansa stressiä. Vähän koulutetut ja pienituloiset kokevat terveytensä edelleen muita huonompana ja kärsivät muita useammin pitkäaikaissairauksista.
Valtaosalla kotona asuvista iäkkäistä on hyvät elinolot ja riittävä toimeentulo. He ovat tyytyväisiä terveyteensä ja kokevat elämänlaatunsa hyväksi.
Ikääntyneiden päivittäisessä toimintakyvyssä ei juuri ole tapahtunut muutoksia, mutta yksinäisyys ja ongelmat terveyspalvelujen ja kotiavun saannissa heikentävät hyvinvointia. 75 vuotta täyttäneistä 75 prosenttia on valmis käyttämään enemmän omia varoja palveluihinsa. Ikäihmiset eivät myöskään ole halukkaita jäämään omaisten hoidettavaksi.
Yksinäiseksi itsensä kokevien määrä ei ole lisääntynyt. Vain murto-osa yksinasuvista kokee itsensä yksinäiseksi. Työttömät, köyhät, työkyvyttömät ja iäkkäät kokevat itsensä muita useammin yksinäisiksi. Nuorilla yksinäisyys liittyy syrjäytymisen riskiin. Muita yksinäisyyden riskiryhmiä ovat 85 vuotta täyttäneet ja etenkin miehet.
Hyvinvointivaltion kannatus on vahva
Hyvinvointivaltion kannatus on Suomessa edelleen vankka. Yhä useampi katsoo, että kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on kasvanut jo liian suureksi.
Suurin osa suomalaisista pitää julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja toimivina, mutta niiden saatavuutta halutaan parantaa. Yksityisten palvelujen kannatus on pudonnut kymmenen vuoden takaisesta selvästi.
Lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää sosiaaliturvan tasoa sopivana tai liian matalana. Julkinen sektori nähdään päävastuullisena hoivan ja turvan antajana ja muut täydentävät palveluvalikoimaa. Läheisten antaman avun merkitys on edelleen suuri. Suomalaisten enemmistö ei siis epäile hyvinvointivaltion antamaa turvaa ja palveluja.
Suomalaisten asenteita, hyvinvointipalvelujen käyttöä ja koettua hyvinvointia selvittäneen puhelinhaastattelututkimuksen otos oli 5 842 18–79 -vuotiasta suomalaista, joista kyselyyn vastasi 4 226 (vastausosuus 72,3 %). Lisäksi 80 vuotta täyttäneiden käyntihaastatteluja tehtiin 372. Aineistoa täydennettiin rekisteritiedoilla.
lehti 