Vasemmistofoorumin tiistaina julkaisemassa aloitteessa esitetään eurooppalaisen velkasovittelumekanismin perustamista.
– Olennaista olisi varmistaa, että kriisimailla olisi taloudellinen tulevaisuus, sanoo aloitteen kirjoittanut YTT Teppo Eskelinen.
Pahiten kärsineen Kreikan velkasuhde oli 125 prosenttia kriisin kärjistyessä huhtikuussa 2009. Ennen vuoden 2012 velkajärjestelyä se oli noussut 162 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja nyt se on 174 prosenttia.
Kreikan valtionvelasta noin 80 prosenttia on tällä hetkellä velkaa velkojien troikalle eli IMF:lle, Euroopan Unionin maille ja Euroopan keskuspankille, joten Eskelisen mukaan velkojen sovittelussa on pitkälti kyse julkisten instituutioiden välisistä neuvotteluista.
Vasemmistofoorumin julkaiseman aloitteen mukaan velanmaksuohjelmien tulisi tukea kasvua, velkoja tulisi voida mitätöidä kerralla riittävästi sekä lyhennysvapaata myöntää tarpeeksi pitkäksi ajaksi. Velkasovittelumekanismin tulisi olla pysyvä, kansainvälinen ja riippumaton. Se takaisi sekä velkojille että velallisille tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun.
”Tekosyy kiristyspolitiikalle”
Eskelinen toteaa, ettei asia voisi olla ajankohtaisempi.
– Velkatilanne on toiminut tekosyynä ajaa raskasta kiristyspolitiikkaa kriisimaissa. Kreikassa on alettu vaatia paitsi velkojen leikkaamista, myös niiden maksuehtojen lieventämistä.
Talouskuripolitiikan epäonnistuminen näkyy Euroopassa selvästi. Ratkaisua onkin haettava toisista lähtökohdista, Eskelinen sanoo. Talouskuriehdoista kiinni pitäminen romuttaisi Euroopan Unionin taloudellisen, sosiaalisen ja moraalisen perustan.
– Kyse on siitä, miten Euroopan kriisimaiden velanmaksun ehtoja tulisi höllentää, jotta maat voisivat elpyä taloudellisesti, Eskelinen esittää.
Tämänkaltaiset ratkaisut ovat jo saaneet kannatusta kriisimaissa, ja etenkin Kreikan uusi valtapuolue Syriza on ollut asiassa aloitteellinen.
– Kestävät ratkaisut edellyttävät kuitenkin poliittista tahtoa myös pohjoisessa Euroopassa, Eskelinen muistuttaa.
Pysyvä mekanismi tai kertaratkaisu
Velkasovittelun toteuttamiseksi Eskelinen esittelee kaksi mallia. Toinen on kansainvälisen riippumattoman velkasovittelumekanismin luominen. Se vähentäisi pankkien kannustimia riskialttiiseen lainaamiseen, koska ne olisivat tietoisia mahdollisista menetyksistä.
”Itse asiassa on luultavaa, että mikäli kansainvälinen velkasovittelujärjestelmä olisi luotu kehitysmaiden velkakriisin seurauksena, Euroopan tilanne ei olisi kehittynyt niin pahaksi kuin se tänä päivänä on”, Eskelinen kirjoittaa aloitteessa.
Velkoja voidaan sovitella myös kertaluontoisesti. Kreikan pääministeripuolue Syriza on useita kertoja viitannut Lontoon vuoden 1953 velkakonferenssiin, jossa järjesteltiin sodasta toipuvan Saksan velkoja.
uutiskirje 