Sisäministeriön tiistaina julkaiseman väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen mukaan väkivaltaista ääriajattelua ja siihen viittaavia merkkejä havaitaan suomalaisissa lukioissa ja ammattikouluissa. Varsinaisia väkivaltatapauksia on vähän, mutta aatemaailmaan perustuvat väkivallanteot oppilaitoksissa eivät ole pelkkä marginaali-ilmiö.
Vahvimmat merkit väkivaltaisesta ääriajattelusta näkyvät opiskelijoiden asenteissa, erityisesti poliittiseen tai uskonnolliseen aatemaailmaan perustuvana vihana tai suvaitsemattomuutena. Myös väkivallan ihannointia ja pelkoa aiheuttavia asenteita esiintyy jonkin verran. Aatemaailmoihin liittyvät konfliktit näkyvät useimmin sanallisina ristiriitoina opiskelijoiden välillä.
Ääriajattelu johtaa myös henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan, jota oli havainnut 19 prosenttia opettajista. Fyysisen väkivallan yleisimpiä muotoja ovat töniminen, lyöminen, potkiminen tai kuristaminen.
Henkinen väkivalta on yleisempää kuin fyysinen, ja se ilmenee nimittelynä, nettikiusaamisena, uhkailuna tai perättömien väitteiden levittämisenä.
Konfliktihakuisten jengien muodostuminen oppilaitoksissa saattaa lisätä aatemaailmaan perustuvien väkivallantekojen riskiä.
Vihaa ja suvaitsemattomuutta
Sisäministeriö julkaisi nyt viidennen väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen Suomesta. Uutta on se, että uusinta tilannekatsausta varten toteutettiin verkkokysely, jolla hankittiin tietoa oppilaitoksissa ilmenevästä ääriajattelusta. Tästä ei Suomessa tai kansainvälisesti juurikaan ole aiempaa tietoa.
Kysely kohdistettiin Suomen 16 suurimman kaupungin toisen asteen oppilaitoksiin eli ammattikouluihin ja lukioihin, ja 15–19 -vuotiaisiin nuoriin. Järjestäytynyt ääriliikehdintä on pääasiallisesti suurempiin kaupunkeihin sijoittuva ilmiö.
Kokonaisuutena väkivaltaista ääriajattelua ilmenee suomalaisissa kouluissa vähän ja kyseessä ovat yksittäiset ja yksittäisiin opiskelijoihin liittyvät tapaukset. Kyselyn mukaan kouluissa kuitenkin ilmenee kohtuullisen paljon aatemaailmaan perustuvaa vihaa ja suvaitsemattomuutta, joka liittyy maahanmuuton, seksuaalivähemmistöjen tai eri uskontojen vastustamiseen.
Enemmän ammattikouluissa
Väkivaltaisen ääriajattelun merkit näkyvät hyvin eri tavoin ammattikouluissa ja lukioissa. Ammattikouluissa havaitaan lukioita enemmän merkkejä väkivaltaisesta ääriajattelusta ja aatemaailmaan perustuvasta väkivallasta. Lukioissa viitteet ilmenevät useimmiten kirjallisissa töissä, kuten ainekirjoituksissa, ja ammattikouluissa opiskelijoiden välisissä keskusteluissa.
Väkivaltaisen ääriajattelun tunnistaminen oppilaitosympäristössä on vaikeaa. Oppilaan huolta herättävä käytös ei välttämättä yhdisty väkivaltaiseen ääriajatteluun eikä aatemaailmaan liittyvien väkivallantekojen tunnisteta liittyvän selkeästi johonkin väkivaltaisen ääriajatteluun muotoon.
Väkivaltaisesta ääriajattelusta ei koeta olevan haittaa useimmissa oppilaitoksissa ja niissä, joissa haittaa koetaan, se arvioidaan vähäiseksi. ”Koulusurmakulttiin” ja äärioikeistolaisuuteen liittyvät havainnot kuitenkin nostavat sitä, miten haitalliseksi ilmiö kouluissa koetaan.
Oppilaitosten opettajat ja rehtorit kaipaavat lisää tietoa väkivaltaisista ääriliikkeistä, niissä mukana olevien oppilaiden tunnistamisesta sekä lisää tiedonvaihtoa viranomaisten välillä radikalisoitumisvaarassa olevista tai jo radikalisoituneista opiskelijoista.
– Mielestäni ääriajattelussa on kyse laajemminkin nuoren pahoinvoinnista ja koetusta turvattomuudesta, mikä näyttäytyy ulospäin äärimmäisenä, jopa väkivaltaisena toimintana. On tärkeää, että oppilaitosten varhaisen puuttumisen toimenpiteet huomioivat myös ääriajattelun viittaavat merkit riittävän ajoissa, sanoo opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru.
Kiurun mukaan myös opettajien täydennyskoulutuksessa tulisi huomioida entistä paremmin, miten ääriajatteluun liittyvät merkit tunnistetaan ja miten niihin reagoidaan.
uutiskirje 
