Ammatit jakautuvat edelleen vahvasti naisten ja miesten töihin. Nykyteknologia mahdollistaisi fyysisesti raskaiden töiden tekemisen molemmille sukupuolille. Niin sanotut miesten työt ovat paremmin palkattuja.
Ammattiyhdistysliikkeissä työskentelevät Laura Tuominen, Minttu Sillanpää ja Riina Simonen seuraavat työelämän kehitystä ja sukupuolittuneisuutta lähietäisyydeltä.
Puuliiton sosiaalisihteeri ja tuore tasa-arvovastaava Simonen toivoo, että työn vaativuuden perusteita kartoitettaisiin uudelleen.
– Jos ajatellaan vaikka puusepän alaa, monesti on niin, että naiset tekevät ompelu- ja verhoilutöitä ja miehet kokoamis- ja muita töitä. Sitten sanotaan, että ompeleminen on vähemmän vaativaa kuin vaikka kokoaminen. Onko se oikeasti vähemmän vaativaa? Onko oikein, että he ovat alemmissa palkkaryhmissä?, Simonen pohtii.
– Se, mistä minä olen eniten elintarvikealalla huolissani on, ettei sen koeta olevan mikään ongelma. Vastauksena tästä kysyttäessä on sanottu, että naiset tekevät niin erityyppisiä töitä, sanoo Minttu Sillanpää Suomen Elintarviketyöläisten Liitosta.
– Kyllä niitä varmasti on mietitty, mutta pitäisi olla mukana sukupuolisilmälasit. Ei tarvitse edes olla radikaalifeministisiä silmälaseja, kuten minulla on, vaan jollain lailla sukupuolieroja tarkastelevat, Simonen sanoo.
Kohti tasa-arvoa
Minttu Sillanpään mukaan ensin pitäisi myöntää, että jokin vääristymä on. Sellaista ongelmaa on vaikea ratkaista, jota ei tunnisteta.
Erityisesti JHL:n naisvaltaisilla aloilla poliittiset päätökset vaikuttavat oleellisesti palkkatasa-arvon toteutumiseen ja toistaiseksi suunta on ollut päinvastainen.
– Jos halutaan ratkaista palkkatasa-arvoon liittyviä ongelmia yhteiskunnassa oikeasti, se ei voi toteutua siten, että kurjistetaan julkisen sektorin työntekijöiden palkkatasoa entisestään. Sillä on suora vaikutus sukupuolten välisiin palkkaeroihin, sanoo järjestötoimitsija Laura Tuominen JHL:stä.
Edelleen vastuu perheen hoidosta mielletään naisten vastuualueeksi. Sen osalta työelämän joustamattomuus ajaa naiset ahtaalle ja sillä on suora vaikutus naisten työurien pituuteen ja eläkkeen suuruuteen. Perheenelättäjän rooli on varattu miehelle.
– Minulle soittelevat vuorotöitä tekevät pienten lasten vanhemmat, jotka sanovat, että työnantajalla olisi mahdollisuus järjestää säännöllinen, pelkkä päivä- tai iltatyö. Siihen ei ole halua ja työnantajat ilmoittavat, että kaikkia kohdellaan samanarvoisesti. Sehän ei loppujen lopuksi ole tasa-arvoa. Se on tätä kokoomuslaista, mahdollisuuksien tasa-arvoa, Riina Simonen sanoo.
Miehillä ei ole kannustimia muuttaa perinteisiä sukupuolirooleja. Esimerkiksi vanhempainvapaata ei yleensä käytetä.
– Koska monet miehet ovat niin työorientoituneita ja monilla aloilla on jatkuvasti lomautuksia ja irtisanomisia, he haluavat osoittaa olevansa todella hyviä ja sitoutuneita työntekijöitä. Kun kerran työtä on tarjolla, he sitten ovat töissä, Simonen sanoo.
– Ja se palkka. Miehen palkka on parempi kuin naisen palkka. Miehen kannattaa olla töissä, Sillanpää summaa.
Sanelupolitiikkaa ja epävarmuutta
Ay-liikkeessä työskentelevät naiset kokevat, että työelämässä voidaan tällä hetkellä huonosti. Maassamme vallitsee työnantajan markkinat, joten tyytymätön työntekijä on helppo korvata uudella. Tämä antaa työnantajille mahdollisuuden harjoittaa sanelupolitiikkaa.
– Työtahti on kiristynyt ja väkeä vähennetty. Ihmisillä on jatkuva pelko työn menettämisestä, jatkuvasti lomautuksia ja muuta tällaista. Aika huonosti voidaan nykyään työpaikoilla, Riina Simonen kertoo.
Sillanpään mukaan työelämä ja työnantajien asenteet ovat koventuneet sekä työntekijälle asetetut odotukset kasvaneet valtavasti.
– Ihmisiä sanotaan irti ja sama määrä työtä pitäisi tehdä pienemmällä ihmismäärällä. Työnantajien asenteet ovat nykyään sellaisia, että mistään ei enää neuvotella, vaan asiat sanellaan, Sillanpää sanoo.
– Ennen oli paljon sellaisia keskimääräisiä työpaikkoja, mutta nyt ne tuntuvat erkanevan. Kahtiajako, vähän niin kuin koko yhteiskunnassa, näkyy myös työpaikoilla, Simonen kertoo.
Monen kerroksen väkeä
Yksi syy siihen, miksi naisen asema kohenee hitaasti työelämässä, saattaa löytyä ay-liikkeiden sisältä. Valtaosa toimitsijoista ja johtoportaasta on miehiä.
– Naisten ja miesten jakauma luottamustehtäviin valituista on väärässä suhteessa jäsenistön jakaumaan kaikissa liitoissa, Riina Simonen sanoo.
Minttu Sillanpäälle Suomen Elintarviketyöläisten Liitossa asiaa on perusteltu demokratialla.
– Vaaleissa yleensä menestyvät ne, jotka ovat työpaikalla luottamustehtävissä. Jos he ovat useammin miehiä kuin naisia, niin sieltähän se lähtee, Sillanpää sanoo.
Laura Tuomisen mukaan luottamusmiehet joutuvat tekemisiin raskaiden asioiden kanssa ja paineet kasvavat suhteessa työnantajaan ja jäsenistöön. Korvaus luottamusmiehenä toimimisesta ei vastaa työn vaativuutta.
– On ymmärrettävää, että ihmiset miettivät, erityisesti naiset, että mitä ajallaan ja rajallisilla resursseilla kannattaa tehdä, Tuominen sanoo.
Enää luottamushenkilö ei edusta yhtenäistä työntekijöiden joukkoa.
– Yksi syy on se, että työpaikoilla on monen kastin työntekijöitä. On vakituisia, kokoaikaisia työntekijöitä ja entistä enemmän vuokratyöntekijöitä ja muita ihmeellisissä paskoissa työsuhteissa olevia. On ollut työnantajalta älykäs veto hajauttaa työpaikan sisälle useamman kerroksen väkeä, jotka eivät löydä toisiaan, miettii Sillanpää.
Naisena ay-liikkeessä
Miten naiset itse pärjäävät miesvaltaisen ay-liikkeen työntekijöinä?
– Mielestäni on edelleen aivan totta, että jos SAK:laisessa järjestössä olet jotain muuta kuin demari, niin sinun on oltava vähintään kaksi kertaa pätevämpi ja parempi. Ehkä sama pätee jos olet siellä naisena, niin pitää jollain lailla todistella, että pystyy työhön, sanoo Minttu Sillanpää.
– Perinteisestikin ay-liikkeessä on työskennellyt paljon naisia, mutta lähinnä toimistotyöntekijöinä. Naistoimitsijoita on koko ajan enemmän, joten emme enää ole poikkeus säännöstä edes teollisuusliitoissa. Reipasta luonnetta tarvitaan joka tapauksessa, rohkeutta olla oma itsensä omine mielipiteineen, Simonen sanoo.
– Terveelle itseluottamukselle on tarvetta, kommentoi Laura Tuominen.
Perjantaina 30.4. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä naiset pohtivat myös vaalituloksen vaikutuksia työelämään.
uutiskirje 
