Keskiverto suomalainen kuluttaa keskiverto EU-kansalaisen lailla keskimäärin 61 kiloa soijaa vuodessa, josta suurimman osan tietämättään, tiedottaa WWF. Maakohtaisia eroja ei selvityksessä käsitellä.
Järjestön mukaan suurin osa soijasta päätyy ruokapöytiimme lihan ja kananmunien kautta niin sanottuna piilosoijana, sillä valtaosa soijasta käytetään eläinten rehuksi. Laajeneva soijan viljely aiheuttaa metsäkatoa etenkin Etelä-Amerikassa.
Kolme neljäsosaa eläimille
Soijaa ei löydy vain kasvisyöjien lautasilta, sillä 75 prosenttia kaikesta tuotetusta soijasta käytetään eläinten rehuksi. Esimerkiksi 100 gramman kananrinnan tuotantoon käytetään 109 grammaa soijaa, 55 gramman kananmunan tuotantoon puolestaan kuluu 35 grammaa soijaa.
Soijan lisäksi eläintuotannossa kuluu huomattava määrä muuta rehuviljaa.
Mukana palanen sademetsää
”Suomalainenkin sika ja kana kasvavat merkittävissä määrin soijan voimalla. Läheskään aina soijan alkuperästä ei ole tietoa. Lihan ja kananmunien kautta tavalliset suomalaiset haukkaavat monien yllätykseksi palasen sademetsää”, kertoo WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.
Soijan tuotanto on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 50 vuoden aikana, ja sillä on ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia erityisesti Etelä-Amerikassa. Vastuuton soijan tuotanto aiheuttaa metsäkatoa ja eroosiota sekä heikentää luonnon monimuotoisuutta.
Nikulan mukaan suositeltavinta soijaa on RTRS-sertifioitu soija.
WWF:n julkaisema vuorovaikutteinen infografiikka http://hiddensoy.panda.org/ havainnollistaa piilosoijan kulutusta
uutiskirje 
