Espoon kaupunginvaltuusto pohti 18. toukokuuta sitä, ulkoistetaanko kaupungin teknisen ja kiinteistötoimen palvelut, vai tuotetaanko ne jatkossakin kaupungin omana työnä. Kokouksessa päätettiin luopua tilaaja-tuottaja-mallista teknisen toimen yhteydessä ja pitää palvelut kaupungin omana työnä. Muotoilut jättivät kuitenkin tulkinnan varaa.
– Kokoomuslaita on sitä mieltä, ettei ulkoistamisia peruttu, kertoo vasemmistoliiton Tiina Ahlfors.
– Peruskaupunkimalliin siirtymiseen sisältyi ajatus, että silti jatketaan suunnittelua ja arviointia, miten markkinoita hyödynnetään.
Hetken näytti jo siltä, että Espoolle käy kuten Helsingille, joka päätti viime vuoden lopulla ulkoistaa Palmia-liikelaitoksensa. JHL lakkoili, ja anarkistit estivät rikkuribussien liikennöintiä, mutta vihreiden kannatettua ulkoistamista valtuustossa ei mitään ollut tehtävissä.
Vielä ei voi huokaista helpotuksesta
Ahlforsin mukaan jättiulkoistuksen uhka on toistaiseksi väistynyt, mutta tilanteeseen ei ole tuudittautuminen.
– Näitä käydään toimintakohtaisesti läpi, se on vähän tulkintakysymys. Kilpailutuksessa pyritään ottamaan huomion pk-yritysten kanta.
Joka tapauksessa Espoon tekninen puoli on sitoutunut 10 miljoonan euron säästöihin per vuosi, uusia säästösuunnitelmia on odotettavissa ensi syksynä kuntabudjettien
yhteydessä. Siihen mennessä asiasta on toivottavasti olemassa jo asiallisia laskelmiakin.
– Henkilöstölle tämä (valtuuston päätös) tarkoittaa hetken työrauhaa.
Liiton aktiiveille lämpimiä kiitoksia
– Se on sanottava, että JHL:n Espoon porukka ja liitto kokonaisuudessaan ovat toimineet todella hienosti. Ilman heitä jättiulkoistus olisi voinut mennäkin läpi heittämällä. Heille älyttömän iso kiitos, Ahlfros sanoo.
– Henkilöstö toi paljon esille sitä, että ostamalla ei laatua saa ja senkin määrittäminen on hankalaa. Ja kun olisi ulkoistettu, niin työehdot olisivat muuttuneet, eikä mikään olisi taannut sitä, että työt olisivat pysyvästi jatkuneet ensinkään.
Ahlforsin mukaan esimerkiksi siivousta ostetaan jo nyt paljon.
Kokeilut voivat käydä kalliiksikin
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei näe ulkoistamisia yksinomaan negatiivisessa valossa.
– En itse välttämättä pidä sitä huonona asiana, kunhan toimintaa pystytään valvomaan.
Yhtenä ulkoistamisen suurimmista riskeistä pidetään sitä, että palvelut luisuvat pois kuntalaisten päätös- ja vaikutusvallan alta. Useimmiten ulkoistamisia perustellaan säästöillä, vaikka vastakkaisiakin esimerkkejä on olemassa.
– Ei ulkoistamisen säästöihin ihan sokeasti voi uskoa, voi tulla kalliitakin kokeiluita, toteaa Mäenpää.
Mäenpäällä ei ole mitään ulkoistamisia vastaan sinänsä, mutta hän pitää kilpailuasetelmaa usein epäreiluna kuntien kannalta.
– Että markkinoilla kuoritaan vain kermat päältä ja kunnille jäävät vain raskaimmat ja kalleimmat tehtävät.
Yritysten suojelu ei ole vapaakauppaa
Euroopan unionin ja Yhdysvaltain väliseen TTIP-kauppasopimukseen tulee todennäköisesti sisältymään jo periaatteessa hyväksytyn EU:n ja Kanadan välisen CETA-sopimuksen kaltainen Ratchet-lauseke, joka estää kerran yksityistetyn palvelun palauttamisen julkiseksi. Sama riski sisältynee myös TISA-palvelukauppasopimukseen.
Julkisuudessa on rauhoiteltu kansalaisia sanomalla, että julkiset palvelut voidaan jättää sopimusten ulkopuolelle. Tästä päättävät kuitenkin jäsenmaiden kulloisetkin hallitukset, eikä kerran päätetty ole enää peruttavissa.
Mäenpää ei kommentoi yksittäisiä kauppasopimuksia tai spekuloi niiden riskeillä, mutta hänen mukaansa esittämäni arvio julkisten palveluiden asemasta investointisopimuksissa kuulostaa kilpailuvääristymältä.
– Se on kilpailuvääristymä, jos halutaan lukita kilpailu tiettyyn asentoon. Se on vapaakaupan vastakohta.
– EU on vahvasti sitoutunut kilpailun vapauteen, tuollainen saisi aikaan jäykistymiä, varsinkin jos sitä ei voisi korjata. Tällaista on syytä kriittisesti arvioida.
”Kysymys perustavanlaatuisista asioista”
Kuntien ostot yksityiseltä puolelta ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi.
– Valtio puolestaan on ostanut huolestuttavissa määrin enemmän konsulttipalveluita, eli siirtänyt omia asiantuntijatehtäviään ulkopuolisille toimijoille.
– Se on demokratian ja valtion itsenäisyyden edellytys, että käytetään omaa asiantuntemusta, eikä siirretä juridista ynnä muuta valtaa ulkopuolisille. Tässä on kysymys aika lailla perustavanlaatuisista asioista.
– Kunnissa tämä ei ole varmaan aivan samanlainen ongelma, mutta volyymien lisääntyessä kyse on myös kunnallisesta demokratiasta ja siitä, kuinka hyvin sitä pystytään valvomaan.
Sote on myös ulkoistamiskysymys
– Sote-uudistuksen yhteydessä puhutaan juuri siitä, miten suuri rooli julkisella ja miten suuri yksityisellä puolella tulee olla. Tämä ei varmaan vaikuta perusratkaisuun, organisatoriseen perusmalliin, on se sitten kuntayhtymä, maakunta tai valtio.
– Mutta on nähtävissä, että kun nyt erityisesti sote-alalla ulkoistaminen on nyt lisääntynyt, niin tuskin se ihan heti loppuukaan.
Mitään juridista pakkoa palveluiden ulkoistamiselle ei ole.
– Ideologisia ulkoistamisia ei pitäisi tehdä, mutta jos palvelut säilyvät hyvinä, en näe sille estettä, Mäenpää muotoilee.
Joka viides kunta suunnittelee yyteitä
Kuntatyönantajien (KT) viime vuonna tekemästä kyselystä käy ilmi, että joka viides kunta suunnittelee yt-neuvotteluja vuodelle 2015. JHL:n arviot ovat samansuuntaisia.
Vuonna 2014 yt-neuvotteluja kävi noin 20 kuntaa tai kunnan toimialuetta. Epätarkkuutta lukuun aiheuttavat loppuvuodesta yt-neuvottelunsa käyneet kunnat, joiden lomautukset koskevat kuluvaa vuotta.
JHL:n mukaan isot kunnat eivät ole vielä alkaneet neuvotella henkilöstösäästöistä, mutta uusi neuvotteluaalto on odotettavissa alkusyksystä kuntabudjettien yhteydessä.
Suurimpia neuvottelevia kuntia ovat Kotka ja Hamina ja jo säästöihin päätynyt Rauma. Savonlinnassa yt-neuvottelut koskevat Itä-Savon sairaanhoitopiiriä Sosteria, jonka säästötavoite on 60 henkilötyövuotta.
Yt-neuvotteluja jo nyt 20 kunnassa
JHL:n mukaan parhaillaan käydään tai on juuri käyty yt-neuvotteluja 28 eri kuntataustaisessa yhteisössä, joista 20 varsinaisissa kunnissa – siis yhtä monessa kuin koko viime vuonna.
Liiton mukaan jätti-irtisanomisilta on vielä vältytty, vaikka esimerkiksi Lahden seudun kuntatekniikasta irtisanotaan 42 työntekijää. Säästötavoite on henkilötyövuosissa sama kuin Sosterilla Savonlinnassa. Myös Säkylä, Vihti ja Kärsämäki ovat irtisanoneet työntekijöitään. Turun satamayhtiön 85 työntekijästä 30 uhkaa irtisanominen.
Lomautuksia on tiedossa muun muassa Orivedelle ja Huittisiin. Pieksämäki jatkaa useammalle vuodelle ajoittuvia kahden viikon lomautuksiaan ja Tuusula on ilmoittanut, ettei peru lomautuksiaan. Neuvottelut ovat monella vielä kesken.
Lomarahoja ei kannata vaihtaa vapaiksi
Liiton mukaan kunnissa on käytetty vapaaehtoista palkatonta virkavapaata ja talkoovapaita niille, joilla on varaa olla työstä pois. KT:n tuoreen kyselyn mukaan viime vuonna lomarahoja vaihdettiin vapaiksi 59 kunnassa.
JHL kuitenkin suosittaa, että työntekijäpuoli ei lähde mukaan säästösopimuksiin. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi tarkoittaa 5–7 prosentin palkanalennusta vuodessa. Tämä myös kuormittaa kanssatyöntekijöitä.
uutiskirje 
