Suomen ihmisoikeustilanne on heikolla tolalla, jos asiaa tarkastelee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) näkökulmasta.
EIT:lle Suomesta tehtävät valitukset ovat lisääntyneet huimasti. Asiaa yritetään oikoa hallituksen uudessa ihmisoikeusselonteossa. Eduskunta aloitti sen käsittelyn tällä viikolla. Selonteon vaikutus valitussumaan jäänee kuitenkin pieneksi.
– Vuonna 2007 oli 12 uutta tapausta Suomea vastaan. Viime vuonna niitä oli noin 70. Tänä vuonna tapauksia on jo lähes 140, jos lasketaan mukaan myös EIT:n väliaikaismääräykset, johtaja Arto Kosonen ulkoministeriöstä sanoo.
Suomi menestyy heikosti muihin Pohjoismaihin verrattuna.
– Ruotsista valituksia tulee suurin piirtein saman verran kuin Suomesta, mutta siellä on paljon enemmän asukkaita kuin meillä. Suomelle on tuomioita viime vuosina tullut enemmän kuin muille Pohjoismaille yhteensä.
Tanska ja Norja ovat EIT:n näkökulmasta mallioppilaita. Näistä maista valituksia tulee hyvin vähän.
Pitkät oikeudenkäynnit kestopulmana
Suurin osa valituksista koskee ylipitkiä oikeudenkäyntejä. Ne alkoivat vaivata Suomen oikeuslaitosta kymmenisen vuotta sitten.
– Vuoteen 2000 mennessä näitä oikeudenkäynnin pituuteen liittyviä tapauksia ei ollut käytännössä katsoen ollenkaan. Sitten niitä rupesi tulemaan.
Suurimmaksi osaksi ongelmat koskivat 1990-luvun laman tuotoksia. Vasta 2000-luvun alussa alettiin selvittää 1990-luvun laman asioita.
– Pari viime laman oikeusjuttua odottaa edelleenkin käsittelyä.
Suma on koskenut suhteessa eniten Etelä-Suomea.
Kyse on paljon myös siitä, miten oikeuslaitos on organisoitu.
– Esimerkiksi Ruotsissa syyttäjiä on suhteessa väkilukuun enemmän kuin Suomessa.
Pitkiin oikeudenkäynteihin on tulossa pieni helpotus, joka poistaa kärjen ainakin osalta valituksista. Uuden lain mukaan ensi vuoden alusta lähtien yleiseltä tuomioistuimelta voi vaatia korvausta ylipitkästä oikeudenkäynnistä.
– Tämä tarkoittaa, että ensi vuoden alusta lukien tapaukset, jotka ovat vielä vireillä tuomioistuimissa, voidaan hoitaa tällä tavalla. Kun valittaja saa kompensaation kotimaassa, hänellä ei ole enää menestyksellisiä mahdollisuuksia valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Silloin suurin osa näistä jutuista jää pois EIT:stä.
Kosonen ei usko, että pelkkä kompensaatiolaki riittää. Ylipitkät oikeudenkäynnit ovat korvauksista huolimatta ihmisoikeusongelma. Toisaalta myös korvausten mahdollinen riittämättömyys voi aiheuttaa jatkossa kanteluita EIT:hen.
Oikeudenkäyntien pituuden lisäksi nousussa ovat olleet myös muut oikeudenkäynteihin liittyvät valitukset. Suomalainen oikeuslaitos ei esimerkiksi ole aina tarjonnut mahdollisuutta syytetyn asianmukaiseen kuulemiseen.
Maahanmuuttoasiat ja sananvapausongelmat yleisiä
Turvapaikka-asioihin liittyvät EIT:n väliaikaismääräykset ovat tänä vuonna rajussa kasvussa.
Turvapaikanhakijoista ytimeen nousevat niin sanotut ”Dublin-tapaukset”, joissa hakija halutaan palauttaa siihen EU-maahan, johon hän on ensimmäisenä saapunut.
Suurin osa palautuksista kohdistuu Kreikkaan ja osa Italiaan ja Maltaan.
– Meillä oli näitä tapauksia hyvin vähän viime vuonna, mutta nyt nämä ovat räjähtäneet käsiin, Kosonen sanoo.
Kososen mukaan ulkoministeriössä joudutaan tekemään paljon töitä Dublin-palautusten kanssa.
– Joudumme päivystämään näitä aamusta iltaan. Meidän pitää ilmoittaa poliisille, että jotain henkilöä ei voi panna maasta pois, ennen kuin EIT:stä tulee lisää määräyksiä. Nämä täytyy aina tutkia tarkasti, Kosonen korostaa.
Maahanmuuttoasioiden ohella myös sananvapauskysymyksistä tehdään yhä enemmän kanteluita. Suomalaisen sananvapauden ongelmiin liittyviä tapauksia on EIT:ssä vireillä kymmenkunta.
uutiskirje 
