Kuntapalvelujen järjestämisessä pääsääntö on edelleen kuntien oma palvelutuotanto. Toinen on nykyisin muodissa oleva palvelujen ulkoistaminen yksityisille palveluyrityksille.
Tampereen yliopiston sosiaalioikeuden professori Asko Uoti pitää kolmatta tapaa, kuntayhtiön perustamista, varteenotettavana vaihtoehtona palvelujen ulkoistamiselle.
– Kuntayhtiössä ohjakset säilyvät kunnan ja kuntalaisten käsissä, Uoti perustelee.
Kuntayhtiössä ohjakset säilyvät kunnan ja kuntalaisten käsissä.
Hänen mielestään kuntien toimintoja voi olla järkeväkin ulkoistaa, mutta ulkoistamisiin on liian usein menty kevein perustein.
– Kuntayhtiö voi toimia myös yksityisten palveluyritysten kirittäjinä.
Uoti kuului nelihenkiseen tutkimusryhmään, jonka Kuntayhtiöt lainsäädännön ristiaallokossa -tutkimus julkaistiin äskettäin Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n tutkimusjulkaisusarjassa.
Julkista valtaa yrityksille
Ison ongelman Uoti näkee siinä, että ulkoistamisten seurauksena yksityiset palveluyritykset pääsevät käyttämään jopa merkittävää julkista valtaa.
– Palvelusopimuksia tehneiden yritysten ja viranomaisten toimivallan rajat eivät ole olleet selviä. Sen seurauksena ulkoistuksissa valtaa on tosiasiallisesti valunut palveluyrityksille.
Uoti huomauttaa, että perustuslain 124 pykälän mukaan merkittävää julkisen vallan sisältäviä tehtäviä ei voi yksityistää, eikä edes ulkoistaa. Se koskee myös palvelutehtäviä, jotka sisältävät merkittävää julkisen vallan käyttöä.
Esimerkiksi tahdonvastaisista toimenpiteitä päättäminen kuuluu viranomaisille, ei yrityksille, Uoti muistuttaa.
Erityisesti suurissa, useamman vuoden mittaisissa sopimuksissa sote-palveluja järjestävä yritys pääsee päättämään helposti liiaksi kunnan linjauksista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tahtipuikkoa heiluttaa yritys, ei kunta ja kuntalaiset.
Rääkkylän malli
Suomessa on lähes 20 kuntaa, jotka ovat siirtäneet tai siirtämässä sosiaali- ja terveyspalvelunsa kokonaan yksityisten yritysten hoidettaviksi. Lisäksi suuri joukko kuntia on ulkoistanut joitakin palvelujaan.
Odotukset palvelujen ulkoistamisen taloudellisista hyödyistä ovat Uotin mukaan usein raskaasti ylimitoitettuja.
Esimerkiksi Rääkkylä ulkoisti sote-palvelunsa Attendolle vuonna 2011. Henkilöstöpula vaivasi ja kustannukset olivat karkaamassa käsistä. Lisäksi Rääkkylä ei taipunut perustamaan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää naapurikuntien kanssa.
Henkilöstöpula loppui ja palvelut paranivat. Samalla säästöjen sijasta pienen kunnan sote-palveluista mojova lisälasku. Kunta joutui ottamaan neljän miljoonan euron ”sote-lainan”. Tänä vuonna Rääkkylä julistettiin kriisikunnaksi.
Omistajaohjaus kuntoon
Kunnallisten yhtiöiden määrä on kasvanut tasaisesti sen jälkeen, kun kunnat velvoitettiin vuonna 2013 kilpailuneutraliteetin nimissä yhtiöittämään toimintonsa, joiden katsottiin kilpailevan yksityisen liiketoiminnan kanssa.
Suurin osa kuntayhtiöistä, noin 60 prosenttia, toimii kiinteistöalalla. Runsaat 10 prosenttia on energiahuollossa ja vajaat 10 prosenttia vesihuollossa.
Uotin mukaan kuntayhtiöt eivät ole aivan ongelmattomia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Niissäkin merkittävä julkisen vallan käyttäminen pitää rajata kuntayhtiöiden ulkopuolelle.
– Kuitenkin palvelutehtävät ja niiden yhdistäminen merkittävään julkisen vallan käyttöön on toteuttavissa kuntayhtiöissä toimivammin ja todennäköisesti myös lainmukaisemmin, kuin palveluja ulkoistettaessa yksityisille palveluyrityksille.
Mikäli omistajaohjaus toimii, kuntayhtiö voi Uotin mukaan olla kuntalaisten kannalta parempi ratkaisu, kuin ulkoistaminen.
– Yhtiöjärjestykseen voidaan kirjata muitakin tavoitteita kuin voiton tuottaminen.
Uudessa kuntalaissa kehotetaan kunnan ylimpiä toimielimiä asettamaan pelisääntöjä omistajaohjaukselle.
– Omistajaohjaus on keino, jolla konkretisoidaan lainsäädännön sisältöä ja määritellään millä keinoin kuntayhtiössä tavoitteisiin pyritään.
Alihyödynnetty liikelaitos
Uoti muistuttaa, että toimintamallina on käytettävissä myös kunnallinen liiketaitos. Se on kunnallisesti järjestetyn palvelun ja kuntayhtiön kevyempi välimuoto. Liikelaitoksessa on yhtiömäisiä piirteitä, mutta se on kunnan budjettitalouden sisällä.
Liikelaitos on Uotin mielestä alihyödynnetty.
– Liikelaitosmuoto on monasti hyvin heppoisin perustein hylätty pelkästään sen vuoksi, että siellä on ilmennyt huonoa johtamista.
Uotin mukaan liikelaitoksessa voitaisiin saada kevyemmällä rakenteelle samat tehokkuushyödyt kuin kuntayhtiöissä.
uutiskirje 
