Suomalaisista 87 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa erittäin tai melko tärkeänä, selviää ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Tätä mieltä ovat erityisesti nuoret, joista 95 prosenttia piti kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä pitävien määrä on kasvanut viimevuotisesta selvästi, jopa 12 prosenttiyksikköä.
Lähes puolet pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä
Kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä pitävien määrä on kasvanut viimevuotisesta selvästi, jopa 12 prosenttiyksikköä.
Lähes puolet eli 42 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä. Erityisen tärkeänä pidetään humanitaarista apua, jota pitää erittäin tai melko tärkeänä 90 prosenttia suomalaisista.
Joka neljäs on kuitenkin valmis leikkaamaan kehitysyhteistyön määrärahoja. Viime vuonna samaa mieltä oli 16 prosenttia suomalaisista. Määrärahat pitäisi ennallaan 61 prosenttia ja niitä lisäisi 11 prosenttia suomalaisista.
Luottamus kehitysyhteistyöhön vahvistunut
– On mielenkiintoista, että samaan aikaan kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaamisen kanssa kansalaiset pitävät sitä entistä tärkeämpänä. Syynä voi olla entistä levottomammaksi käyvä maailma – pakolaisia on maailmassa nyt enemmän kuin vuosikymmeniin, ja ihmisten hätä on konkreettisesti kaikkien nähtävillä esimerkiksi Välimeren yli tulevien siirtolaisten myötä”, arvioi Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Luottamus Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen on vahvistunut: kolme neljästä pitää sitä tehokkaana ja tuloksellisena, kun edellisvuonna samaa mieltä oli kaksi kolmesta. Erityisen merkittävänä pidetään Suomen vuosina 2011 – 2015 tukemaa työtä vesi- ja käymäläolojen parantamiseksi yli kahdelle miljoonalle ihmiselle.
Hallitus leikkaa kehitysyhteistyön rahoja
Peräti 92 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että vakaa, tasa-arvoinen ja turvallinen maailma on myös suomalaisten etu. Kehitysyhteistyöstä tulee suomalaisille mieleen etenkin heikoimpien auttaminen ja kansainvälinen vastuunkanto sekä köyhien maiden koulutuksen lisääminen ja kasvumahdollisuuksien edistäminen.
Vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat hallitusta pitämään sanansa kehitysyhteistyörahoituksessa. Hallitus lipsuu jo omasta ohjelmastaan leikkaamalla kehitysyhteistyörahoja tänä vuonna 37 miljoonalla seuraaville vuosille sovittujen leikkausten lisäksi. Hallitusohjelmassa on vuoteen 2020 sovittu 300 miljoonan vuosittainen leikkaus.
Kansalaisjärjestöiltä leikataan keskimäärin 38 prosenttia kehitysyhteistyörahoista.
Hallitus purkaa edellisen eduskunnan ja myös omassa ohjelmassaan hyväksymänsä päätöksen ohjata päästökauppatulot kehitysyhteistyöhön vuoden 2016 loppuun saakka.
Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten touko-kesäkuun aikana 992 yli 15-vuotiasta suomalaista henkilökohtaisina käyntihaastatteluina. Tutkimus tehtiin ulkoministeriön toimeksiannosta. Ulkoministeriö on selvittänyt kansalaisten näkemyksiä kehitysyhteistyöstä säännöllisesti yli 10 vuoden ajan.
lehti 