Suomen aseviennille ehdotetaan pistokokeita

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Suomen pitäisi tehdä pistokokeita myymilleen aseille. Suomi voisi käyttää apunaan pistokokeiden teossa esimerkiksi Pohjoismaiden ja EU:n diplomaattista verkostoa.

Tällä estettäisiin ja ehkäistäisiin nykyistä tehokkaammin aseiden päätyminen konfliktialueille tai rikollisjärjestöille.

Ehdotus selviää tutkimusverkosto Safergloben Pohjoismaiden asevientiä tutkivasta Nordic arms transfer controls and the arms trade treaty: strengths and challenges -raportista.

Raportti selvittää Pohjoismaiden asevientiin liittyvien lupajärjestelmien toimivuutta ja viime vuonna voimaan astuneen kansainvälisen asekauppasopimuksen (ATT) vaikutuksia.

Heinäkuussa julkaistun raportin mukaan Suomella ja muilla Pohjoismailla on parannettavaa erityisesti myytyjen aseiden mahdollisen uudelleenviennin valvonnassa.

Valvontaa tekee liian moni

Raportin mukaan Suomen kannattaisi kansainvälisen trendin mukaisesti siirtyä yhden lupaviranomaisen järjestelmään. Raportin laatineen tutkija Elli Kytömäen mukaan valvonnan keskittäminen tehostaisi resurssien käyttöä.

Suomessa valvontaa tekee moni taho.

Poliisihallitus käsittelee siviiliaseet. Puolustusministeriö vastaa puolustustarvikkeiden vientivalvonnasta. Yli miljoonan euron sotilastarvikekaupoissa myös valtioneuvosto hoitaa asiaa.

Sotilaallisiin tarkoituksiin myytävien aseiden vientiä saattaa valvoa myös Poliisihallitus. Sekä siviili- että sotilaskäyttöön soveltuvien aseiden vientiä hoitaa ulkoministeriö.

Vuosina 2009–2013 Suomen puolustustarvikkeiden aseviennistä 65 prosenttia oli panssaroituja ajoneuvoja sekä komponentteja.

Tutkimus osoittaa parannettavaa asevientivalvonnan läpinäkyvyydessä, erityisesti tilastoinnissa ja raportoinnissa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka ei ole sähköistänyt vientilupien hakujärjestelmäänsä.

Suomi tuo aseita eniten Italiasta, Yhdysvalloista, Ranskasta ja Ruotsista. Suomen asetuonnista suuri osa on lentokalustoa, ohjuksia ja sensoreita.

Ruotsi vie paljon aseita Aasiaan

Kaikissa Pohjoismaissa on ollut keskustelua herättäneitä asevientitapauksia. Pohjoismaiden asevienti silti poikkeaa toisistaan.

Suomi vie yli 80 prosenttia myymistään aseista Euroopan maihin. Suurimmat vientimaat ovat Puola, Kroatia ja Ruotsi. Muista Pohjoismaista asevienti Eurooppaan on noin 30 prosenttia.

Ruotsi on suuri tekijä maailman aseviennissä. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n mukaan Ruotsi vie 12:nneksi eniten aseita maailmassa.

Ruotsin aseviennistä menee 38 prosenttia Aasiaan. Suomen aseviennistä Aasiaan menee vain 3,5 prosenttia. Lähi-itää ei tilastossa lasketa Aasiaan.

Nato-maa Norjan viennistä kolme neljäsosaa menee Nato-maille ja 15 prosenttia Ruotsiin ja Suomeen. Nato-maa Tanska on myynyt eniten aseitaan Liettuaan ja Alankomaihin.

Raportissa ei käsitellä Islantia.

Intia suurin ostaja, Yhdysvallat suurin myyjä

SIPRI:n mukaan suurimmat aseiden tuojat maailmassa vuosina 2010–2014 olivat Intia, Saudi-Arabia, Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Pakistan. Suurimmat aseiden viejät ovat Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Saksa ja Ranska.

Viime vuosien aikana aseiden tuonti on vähentynyt vain Amerikan mantereella ja Euroopassa. Euroopan osuus asetuonnista vuosina 2005–2009 oli 21 prosenttia, mutta vuosina 2010–2014 enää 12 prosenttia.

SIPRI:n mukaan 70 prosenttia kaikista aseista ostetaan Aasiaan, Lähi-Itään ja Oseaniaan.