Palkansaajien keskusjärjestöillä oli elokuun alussa sovittuihin yhteiskuntasopimusneuvotteluihin yhteiset tavoitteet, kertoi ammattiliitto Pro torstaina verkkosivuillaan.
Liiton mukaan järjestöt eivät päässeet missään vaiheessa esittämään tavoitteitaan suoraan työnantajakeskusjärjestölle EK:lle eikä Suomen hallituksellekaan. Pääministeri Juha Sipilä katkaisi tilanteen selvitysmies Juhani Saloniuksen tunnustelujen pohjalta ilman että neuvotteluja oli edes aloitettu, Prosta kerrotaan.
– Normaaleissa neuvotteluissa kaikki neuvotteluosapuolet tuovat pöytään omat tavoitteensa, joista alkajaisiksi keskustellaan vähän kuin korttipelissä, mitkä asiat syövät toisensa pois osapuolten tavoitelistoilta. Kun samanarvoiset ”kortit” on eliminoitu, kääritään hihat ja aletaan hommiin, kiteyttää Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.
– Palkansaajien lista ei kelvannut neuvottelupöytään. Meidän kanssa ei haluttu neuvotella, meidät haluttiin ainoastaan sitouttaa EK:n ja hallituksen yhteisiin leikkauslistoihin, Malinen toteaa elokuisesta yhteiskuntasopimuksen neuvotteluyrityksestä.
Pääministeri Juha Sipilä antoi tv-puheessaan aivan toisenlaisen kuvan tapahtumista. Hän väitti, ettei järjestöillä ollut halua sopimukseen:
– Tein vielä viimeisenä iltana kompromissiesityksen. Olin todella yllättynyt, kun siihenkään kaikki eivät tarttuneet. Silloin minulle oli selvää, että todellista valmiutta yhdessä sopimiseen ei ole.
Ensi kertaa julkisuudessa
Ay-liikkeen lista ei ole aiemmin ollut julkisuudessa ja sitä on syytetty vaihtoehdottomuudesta ja omien aloitteiden puutteesta.
Pron mukaan ideat on säästetty neuvottelupöytään. Malisen mukaan lista on nyt tarpeen tuoda esille.
– Palkansaajakeskusjärjestöt haluavat olla kehittämässä työelämää, kunhan meidät otetaan mukaan tasavertaisina osapuolina.
– Ammattiyhdistysliike haluaa olla uudistamassa työelämää kestävällä tavalla. Jostain pitää aina luopua, että voi saavuttaa jotain uutta. Nyt hallitus tarjoaa meille luopumista, mutta ei merkittävästi mitään uutta. Haluamme omilla tavoitteillamme olla tuomassa työehtoihin uusia avauksia, jotka sopivat tämän päivän työelämään, sanoo Malinen.
Palkansaajien lista
Pro julkaisi muutamia esimerkkejä palkansaajien tavoitteista ja vaihtoehtoja Suomen talouden kääntämiseksi nousuun. Puheenjohtaja Malinen kommentoi niitä.
Työaikapankkien ja muiden joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönotto.
– Niin yrityksillä kuin palkansaajillakin on tarvetta tehdä työtä joustavammin kuin nykyinen työaikalainsäädäntö määrittelee. Ay-liikkeellä on valmius tarkastella työaikaa joustavasti niin, että otetaan huomioon myös työntekijän joustotarpeet esimerkiksi perhetilanteiden vuoksi.
Osingonjaon kohtuullistaminen.
– Palkansaajat pitävät kohtuuttomana, että laskusuhdanteessa yritysjohto saa leväperäisten palkitsemisjärjestelmien ja osingonjaon kautta kymmenien prosenttien korotuksia vuosiansioihin kun taas palkansaajien korotukset ovat lähellä nollaa.
Kannustavat palkkausjärjestelmät
– Monissa työehtosopimuksissa kirjatut palkkausjärjestelmät toimivat vajavaisesti. Niiden työn vaativuusmääritelmät perustuvat taakse jääneeseen työelämään. Järjestelmät ja vaativuusluokitukset pitää määritellä nykypäivän työn sisältöihin ja kannustaviksi.
Irtisanomisperusteiden uudistaminen ja yt-lain täsmentäminen.
– Tuotannolliset ja taloudelliset perusteet laillisten irtisanomisten osalta pitää uudistaa. Monet yritykset ilmoittavat tänään miljoonien voitoista ja huomenna alkavat satojen työntekijöiden yt-neuvottelut tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.
Työvoimapalvelujen uudistaminen ja resurssien turvaaminen.
– Ely-keskusten resurssit on viety niin vähiin, että useasti työttömät opastetaan takaisin kotiin etsimään avoimia työpaikkoja netistä. Osa työttömistä on itseohjautuvia, mutta juuri pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat asiantuntijoiden neuvoja, että he työllistyvät. Tähän täytyy löytää resursseja.
Työttömyysturva tukemaan kouluttautumista ja yrittäjäksi ryhtymistä.
– Työttömyysturvaa maksetaan ainoastaan, jos työtön on toimettomana kotona. Sehän passivoi. Ehdottomasti työttömyysturvan pitäisi tukea ihmistä kouluttautumaan esimerkiksi uuteen ammattiin ja halutessa myös yrittäjyyteen. Työttömyysturvaa on kehitettävä tähän suuntaan.
Irtisanottujen oikeus työterveyshuoltoon työsuhteen päättymisen jälkeen.
– Tämänhän hallitus onkin ottanut omalle agendalleen.
Epätyypillisten, rikkonaisten työsuhteiden työehtojen parantaminen työlainsäädännöllä.
– Rikkonaiset työsuhteet ovat tulleet työelämään jäädäkseen. Niissä työskentelevien palkansaajien työsuhteen ehtoja pitää parantaa.
Henkilöstöedustajille toimiva asema.
– Henkilöstöedustajia kaivataan lisää yritysten hallituksiin. Henkilöstöedustaja tarvitsee laajat osallistumisoikeudet ja tiedonsaantioikeudet yrityksen suunnasta.
uutiskirje 
