Kyse oli sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylästä (ps.) ja asia oli hallituksen suunnittelema ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, jonka vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula nosti keskusteluun.
Kontula totesi suunnitelmasta olevan erityisen huolissaan ne, jotka joutuvat esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden vuoksi usein olemaan lyhyitä aikoja poissa töistä
– Nyt puhun esimerkiksi syöpäsairaista ihmisistä, Kontula sanoi.
Ilman muuta me mietimme sen, kuinka ja miten tämä tullaan osaltaan toteuttamaan.
– Mutta tällä aloitteella on myös luokkavaikutuksia. Valkokaulustyöläisen on huomattavasti useammin mahdollista tehdä etätyöpäivä kotoapäin ja näin säästää palkkaansa flunssassakin, kun taas haalarityöläiselle siihen ei ole mahdollisuutta. Tällä on sukupuolivaikutuksia. Hoiva-, hoito- ja koulutusaloilla työskentelevät naiset sairastavat flunssa-aalloissa useammin kuin miehet ja eivät tietenkään voi mennä töihin sairastuttamaan muita.
Kontula totesi, ettei viime viikkojen kokemuksen perusteella ole ihan varma siitä, onko hallituksessa ylipäätään tapana pohtia etukäteen avauksiensa vaikutuksia.
Kaikilla mielessä
Mäntylä lupasi jatkotoimia.
– Arvoisa puhemies! Tämä asia on varmasti kaikilla meillä tässä nyt ollut vahvasti mielessä, ja totta kai tämä on ihan päivänselvä asia, että siinä vaiheessa, nyt kun ryhdymme tätä kokonaisuutta tässä käymään läpi, niin ilman muuta me mietimme sen, kuinka ja miten tämä tullaan osaltaan toteuttamaan, hän sanoi ja jatkoi:
– Mutta kuten varmasti nyt on tullut myöskin tässä keskiviikon keskustelussa esiin, niin tämä on yksi niistä toimenpiteistä, joihin hallitus nyt on sitoutunut, ja luonnollisesti sitten käymme sitä arviota ja teemme ne vaikutusarvioinnit siltä osin, onko tarpeen sitten miettiä siltä osin jonkunnäköisiä pohdintoja, onko tällaisissa pitkäaikaissairauksissa mahdollisesti joitain syitä miettiä, teemmekö sinne sitten erilaisia toimenpiteitä. Mutta kuten varmasti kysyjä ymmärtää, niin ryhdymme nyt valmistelemaan näitä esityksiä.
Keskiviikon keskustelulla ministeri viittasi eduskunnan täysistuntoon, jossa käsiteltiin Suomen kilpailukykyä.
Kannattaisiko käyttää toimivia keinoja?
Kontula muistutti Ruotsin kokemuksista, jotka osoittavat, että ensimmäisen sairaspäivän palkattomuus ei vähennä sairauspoissaoloja.
– Kuitenkin kysymyksessä on ihan aito ongelma, Suomen työhyvinvointivelka on 40 miljardia. 40 miljardia!
– Onneksi meillä on myös tieto siitä, että on olemassa keinoja, jolla tätä työhyvinvointivelkaa voidaan tehokkaasti vähentää. Sellainen luottamukseen perustuva työhyvinvointia painottava johtamiskulttuuri pystyy merkittävässä määrin vähentämään työpaikan poissaoloja.
Hän asetti kuitenkin kyseenalaiseksi sen, että hallitus on leikkaamassa Työterveyslaitokselta kolmanneksen henkilöstöstä pois.
– Nämä ovat juuri niitä ihmisiä, jotka ovat moninkertaisesti yrityksissä ja työyhteisöissä maksaneet palkkaansa takaisin vähentämällä sairaspoissaoloja. Tässä meillä on maailman mittakaavassakin kiitosta saatua osaamista, joka nyt lähtee työttömyyskortistoon.
Kontula kysyi ministeriltä vielä, etteikö kannattaisi kuitenkin käyttää sellaisia keinoja, joiden tiedetään toimivan, eikä sellaisia keinoja, joista tiedetään, että ne eivät toimi.
Nimenomaan erittäin tärkeää
Mäntylä totesi, että työhyvinvointi on erittäin tärkeä asia.
– Tämän vuoksi ministeriössä on jo nimenomaan ryhdytty sen eteen tekemään töitä ja nimenomaan hakemaan niitä hyviä käytäntöjä, joista tiedetään, että meillä varmasti paljon on. Nyt nimenomaan se oleellinen kysymys siinä on se, kuinka ne hyvät käytännöt jalkautetaan nimenomaan myöskin sinne työpaikoille, jotta se työhyvinvointi ja työssäjaksaminen myöskin lisääntyy, Mäntylä sanoi.
– Tämä on myöskin yksi osa tätä. Hallituksen kärkihankkeissa on nimenomaan tämä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, johon olennaisena osana kuuluu myöskin työssäjaksaminen ja työhyvinvointi. Kaikki tiedämme varmasti täällä salissa, jotka yhtään olemme näihin asioihin perehtyneet, että esimerkiksi masennuksen takia meillä jää huomattava määrä ihmisiä ennenaikaisesti eläkkeelle tai sairaspoissaolot ovat hyvinkin pitkiä. Nämä ovat niitä asioita, joissa meidän pitää mennä sinne ruohonjuuritasolle ja nimenomaan lähteä miettimään ne konkreettiset keinot, kuinka me voimme näihin puuttua.
Päivänselvä asia
Keskusteluun otti osaa kaikkiaan seitsemän kansanedustajaa ja kolme ministeriä. Mäntylä veti keskustelun yhteen:
– Olen tässä nyt useampaan otteeseen koettanut teille tuoda esiin sitä, että on aivan päivänselvä asia, että kun tällaisia päätöksiä tehdään, niin totta kai silloin kokonaisvaikutukset arvioidaan, hän sanoi.
– Minä uskoisin näin, että koska tässä salissa suurin osa on poliittisia päätöksentekijöitä — osa oppositiossa, jotka ovat istuneet myöskin hallituksessa — he tietävät sen, että nämä prosessit lähtevät liikkeelle ja sen myötä me saamme lisää tietoa ja sen myötä me myöskin silloin arvioimme, onko joitain sellaisia toimenpiteitä, joita meidän täytyy silloin tehdä, jotta me voimme tasavertaisuuden turvata. — Kuten tässä nyt varmasti on tullut jo moneen kertaan se sanottua, niin kyllä, varmasti tulemme tekemään vaikutusarvioinnit. Me teimme sen myöskin tämän asumistuen osalta ja korjasimme sitä päätöstä ja loivensimme sen vaikutuksia.
Asumisella Mäntylä viitannee eläkeläisten asumistukeen, jonka leikkausta hallitus päätti lieventää.
uutiskirje 
