Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki muistutti eduskunnassa tiistaina Vain kaksi kättä -kampanjasta, jolla ihmiset ovat syksyn aikana osoittaneet huoltaan ja mieltään subjektiivisen päivähoito-oikeuden romuttamista vastaan.
Hallitus kaavailee subjektiivisen päivähoito-oikeuden purkamista siten, että lapsilla on oikeus vain puolipäivähoitoon, kun toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona esimerkiksi työttömyyden takia.
– Tässä viedään lapsilta oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, lapsia pallotellaan, ja tämä johtaa syrjäyttämisen lisääntymiseen, Arhinmäki arvioi eduskunnan budjettikeskustelussa.
Hän muistutti myös siitä, että samaan aikaan kasvatetaan päivähoidon ryhmäkokoja, mikä hänen mukaansa vaikeuttaa entisestään työtä päivähoidossa.
– Ja samaan aikaan tässä pakkolakipaketissa sairauspalkkoja ollaan leikkaamassa, mikä erityisesti koskettaa lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia, jotka saavat tauteja työstään, Arhinmäki ihmetteli.
Kotihoidolle arvostusta
Päähallituspuolue keskustan Hannakaisa Heikkinen oli aivan eri linjalla.
– Hieman minua hämmentää tämä opposition meuhkaaminen tässä, että nyt näillä toimenpiteillä koko varhaiskasvatus romutetaan, hän tulkitsi.
– Edelleenkin tuhansia, kymmeniä tuhansia lapsia hoidetaan kotona ja perhepäivähoidossa. Miltä heistä tuntuu kuunnella tätä keskustelua, että ikään kuin koko ammattitaito ja kasvatus otettaisiin pois näiltä ihmisiltä, joilla on kuitenkin taito tätä tehdä?
Heikkinen vetosi omaan kokemukseensa.
– Oma lapseni, vanhempi poikani on perhepäivähoidossa ollut, ja ihan oikea immeinen siitä on tullut. Ja samoin oma äitini on minut kasvattanut eikä tämän huonommin kuitenkaan siinä onnistunut. Annetaan kasvatusvastuuta edelleen olla myös kotona, Heikkinen vaati.
Rahalla mitattuna
Myös SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta oli huolissaan päiväkotien tilanteesta. Varhaiskasvatuksesta puhuttiin opetusministeriön hallinnonalaa koskevan budjettiesityksen esittelyn yhteydessä.
– Investoinnit pienten lasten oppimiseen ja sosiaalisten taitojen edistämiseen ovat yhteiskunnan kannattavimpia sijoituksia. Teini-iässä on paljon vaikeampaa ja kalliimpaakin korjata varhaislapsuudessa syntyneitä ongelmia, hän sanoi.
– Eurolla varhaiskasvatukseen saa jopa 7 euroa hyötyä OECD:n tutkimuksen mukaan.
Hän totesi, että normaaliryhmässä ryhmäkoko kasvaa kolmen aikuisen osalta 21:stä 24:ään.
– No, nämä lapset ovat vielä onnekkaita, mutta ne lapset, joiden päivähoito-oikeutta rajoitetaan osapäiväiseksi, voivat nyt joutua ryhmään, jossa lapsia onkin jopa 13 yhtä aikuista kohden eli jopa 39 lasta ryhmässä, Eloranta laski.
Maahanmuuttajat hyötyvät
Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto totesi, että varhaiskasvatus on tärkeä osa eriarvoisuuden tasaamisessa.
– Esitystenne seurauksena me olemme sellaisessa tilanteessa, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden pitäisi itse jaksaa ja osata hakea lapselleen oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, ja on olemassa se vaara, että osa näistä perheistä ei sitä tee, hän sanoi hallitukselle.
Hän toivoi, että maahanmuuttajaperheet otettaisiin huomioon varhaiskasvatuksessa.
– Juuri näiden perheiden lapset tarvitsivat erityisesti varhaiskasvatusta, jonka on todettu vaikuttavan positiivisesti siihen, miten lapsi pärjää perusopetuksessa, hän sanoi.
Myös ruotsalaisen eduskuntaryhmän Mikaela Nylander muistutti kaikkien tutkimusten osoittavan, että laadukas varhaiskasvatus on tehokkain tapa peruskoulun ohella tukea lapsiperheitä ja perheitä.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastasi arvosteluun muistuttamalla, että jokaisella lapsella on oikeus 20 tuntiin laadukasta, pedagogisesti sisällöllistä, mietittyä varhaiskasvatusta. Lisäksi hallitus lisää lastentarhanopettajien koulutusta.
lehti 