Valtion soidensuojelun täydennysohjelman valmistelu päättyi 4. marraskuuta. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto kertovat tiedotteessaan jättäneensä työryhmän loppuraporttiin eriävän mielipiteen. Järjestöt kertovat syyksi erityisesti sen, että ”poliittiset poukkoilut ja väliintulot ajoivat työryhmän työskentelyn toistuvasti mahdottomuuksiin”.
Noin 100 000 hehtaaria käsittävä suojeluohjelma oli viime vuonna jo lähes valmis, kun edellisen hallituksen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen keskeytti sen etenemisen. Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella valmistelua jatkettiin vapaaehtoisuuden pohjalta.
Ohjelmaa valmisteltiin kolme vuotta ja sitä edelsi lähes kolmen vuoden ajan kestänyt suostrategian valmistelu. Maa- ja metsätalousministeriön vetämä työryhmä totesi soidensuojelun täydentämisen olennaiseksi turvemaiden tasapainoiselle käytölle.
Työskentely oli huonoa hallintoa, aliarvioi työhön ammattimaisesti työpanostaan antaneita ja hukkasi valtion varoja.
”Työryhmä hukkkasi valtion rahoja”
Kun Sipilän hallitus päätti leikata valtion luonnonsuojelun budjetista yli 60 prosenttia, peruttiin luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma kokonaan yksityismaiden osalta. Luontojärjestöt eivät usko, että vapaaehtoinen suojelu edistyy varsinkaan leikkauksen jälkeen.
Järjestöjen mukaan soita pitäisi suojella vapaaehtoisesti lähinnä METSO-ohjelman puitteissa, mutta senkin rahoituksesta on leikattu pääosa.
”Työskentely oli huonoa hallintoa, aliarvioi työhön ammattimaisesti työpanostaan antaneita ja hukkasi valtion varoja. Kustannustehokaan suojeluohjelman valmistelun vaihtaminen vapaaehtoiseen suojeluun, josta puuttuu konkreettinen sisältö ja rahoitus, on valtiollista itsepetosta”, kirjoittaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.
Sulkava pitää kyseenalaisena arvovalintana myös sitä, että luonnonsuojelusta leikattiin monin verroin enemmän kuin muilta yhteiskunnan aloilta.
Valtion soita saatu kuitenkin suojeltua
Järjestöt muistuttavat, että soiden suojelu on edennyt kuitenkin valtion omistamilla alueilla. Yhteensä valtion soita suojeltiin lakisääteisinä suojelualueina noin 20 000 hehtaaria ja lisäksi 16 000 hehtaaria on aiempaa paremmin turvattu Metsähallituksen talouskäytöltä.
Risto Sulkava kuitenkin arvioi, että yksityismaiden suojeluohjelman kaaduttua asiaan joudutaan palaamaan pian uudelleen.
”Valtion maillakin on vielä runsaasti valtakunnallisesti arvokkaita soita, joita ei sisällytetty suojeluohjelmaan etukäteen päätettyjen hehtaarirajoitusten vuoksi”, toteaa Luonto-Liiton suoasiantuntija Keijo Savola.
lehti 