Hallituksen kilpailukykypaketista eli niin sanotuista pakkolaeista tuli työ- ja elinkeinoministeriöön määräaikaan mennessä 42 lausuntoa. Ministeriö julkaisi niistä yhteenvedontiistaina.
Kansan Uutiset kertoi lausunnoista ensimmäisen kerran joulukuussa. Silloisen yhteenvedon mukaan yksikään talousasiantuntija ei usko pakkolakien työllisyyslupauksiin.
Ministeriön mukaan enemmistössä lausunnoista suhtaudutaan pakkolakeihin kielteisesti. Kaikista lausunnoista yleiseltä viestiltään positiivisia on 29 prosenttia, neutraaleja 21 prosenttia ja negatiivisia 50 prosenttia. Kolmikannan ulkopuolella suhtautuminen oli vielä kriittisempää. Kielteisen tai kriittisen lausunnon antoi 62 prosenttia vastaajista, positiivisen 7 prosenttia ja neutraalin 31 prosenttia.
Parempia vaikutusarvioita
Yksityiskohtaisissa muutosvaatimuksissa on joitain kohtia, joissa sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen kannat yhtenevät, mutta eri syistä. Esimerkiksi helatorstain ja loppiaisen säätäminen palkattomiksi vapaapäiviksi, jotka eivät lyhennä säännöllistä työaikaa, ei kelpaa työntekijäpuolelle, koska se on huolissaan palkan alenemisesta ja työnantajapuoli taas pitää muotoilua tehottomana ja epäkäytännöllisenä.
Monissa lausunnoissa toivottiin parempia vaikutusarvioita lakipaketista. Tämä koskee erityisesti taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia.
Perustelujen kehittämistä toivottiin myös esitysluonnoksen perustuslainmukaisuutta arvioivissa lausunnoissa. Perusoikeuksien rajoittamiseksi olisi voitava osoittaa, että rajoitustoimet ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia asetettuun tavoitteeseen nähden.
Ristiriita perustuslain kanssa
Oikeusoppineiden arvion mukaan osaan esityksistä näyttäisi liittyvän myös sellaisia perustuslain tai kansainvälisten velvoitteiden kanssa ristiriidassa olevia kohtia, joilla on riski estää esityksen jatkokäsittely nykymuodossaan.
Työantajapuolen suhtautuminen pakkolakeihin on pääpiirteissään positiivinen, työntekijöiden kielteinen. Työntekijäliitot katsovat, että esitys on vastoin suomalaisen työmarkkinakentän ja työoikeusjärjestelmän toimintamallia, sekä mahdollisesti perustuslain tai Suomen kansainvälisten sitoumusten vastainen.
Erityisen suuri kynnyskysymys ay-liikkeelle on TES-pakottavuus, eli paremmista ehdoista kollektiivisesti sopimisen estäminen.
Monet työntekijäliitot ovat myös nostaneet sen esille, että esitys kohtelee sukupuolia epätasa-arvoisesti ja osuu kohtuuttomasti pienituloisiin.
Lausuntoja antoivat myös taloustutkimuslaitokset, yliopistot, työmarkkinoiden kolmikantaan kuulumattomat etujärjestöt sekä valtiolliset tutkimuslaitokset VATT, Työterveyslaitos ja THL, jotka ministeriö on luokitellut ei-viranomaistahoiksi. Ministeriön yhteenvedon mukaan näiltä tahoilta palaute oli pääasiassa kriittistä tai neutraalia. Ainoa positiiviseksi hallituksen esityksen läpiviemisen kannalta luokiteltu palaute on Pellervon taloustutkimuksesta.
lehti 