Itsenäisen asiantuntijaryhmän laatima arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista luovutettiin ulkoministeri Timo Soinille perjantaina.
Suomen ja Ruotsin liittyminen sotilasliittoon olisi alueellisesti katsottuna Naton suurin yksittäinen laajentuminen sitten Turkin ja Kreikan liittymisen vuonna 1952. Naton ja Venäjän välittömän rajan pituus kaksinkertaistuisi ja Itämerestä tulisi Suomenlahden perukkaa ja Kaliningradin enklaavia lukuun ottamatta ”Naton sisämeri”, toteavat arvion laatineet suurlähettiläs Mats Bergquist, Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutin (IISS) ja Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksen (GCSP) puheenjohtaja François Heisbourg, suurlähettiläs René Nyberg ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
”Kriisi mutta ei avointa konfliktia”
Ryhmä arvioi, että Suomen Nato-jäsenyys todennäköisesti vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta, sillä maa pääsisi viidennen artiklan turvatakuiden piiriin, ja vahvistaisi pelotetta mahdollista hyökkäystä vastaan.
Jäsenyys kuitenkin myös johtaisi todennäköisesti määrittelemättömäksi ajaksi vakavaan kriisiin Venäjän kanssa. Jännitteen kasvusta ei välttämättä seuraisi avointa konfliktia, koska Venäjä olisi tietoinen siitä, että mikä rikkomus tahansa vetäisi koko liittokunnan mukaansa.
Suomen Nato-jäsenyys olisi ryhmän mielestä merkittävä poliittinen tappio Moskovalle. Se osoittaisi, että Venäjän aiempien vuosien toistuvat varoitussignaalit liittymistä vastaan ovat epäonnistuneet.
Ryhmä pitää ristiriitaisena, että Venäjä yrittää estää Suomen ja/tai Ruotsin Nato-jäsenyyden pelottelemalla pikemmin kuin vakuuttamalla.
Venäjä kokee olevansa altavastaaja
Nato-prosessi kestäisi useita kuukausia, koska se vaatisi eduskunnan hyväksynnän ja mahdollisesti kansanäänestyskampanjan. Tänä aikana Suomi saattaisi joutua Venäjän kovan painostuksen kohteeksi, koska Venäjä katsoo joutuneensa altavastaajan asemaan Euroopassa. Venäjä katsoo erityisesti Naton laajenemisen olevan uhka, jonka takana on Yhdysvallat ja tavoitteena amerikkalaisten sotilastukikohtien ja joukkojen tuominen lähemmäs Venäjän rajaa Venäjän patoamiseksi.
Reaktio olisi ankara
Miten Venäjä reagoisi?
Ryhmän mukaan Suomen ja Venäjän suhteet kärsisivät huomattavasti ja poliittinen reaktio olisi ankara ja todennäköisesti myös ”henkilökohtainen”, kuten silloin, kun Turkin ilmavoimat ampuivat alas venäläisen hävittäjän Syyrian konfliktin aikana. Ryhmä toteaa, että Venäjällä on taipumus luoda ongelmia, käyttää niitä hyväkseen ja tarjoutua hallitsemaan niitä ilman, että niitä varsinaisesti ratkaistaan.
Venäjän reaktioihin voisi myös kuulua paineen lisääminen Baltian maiden vastaisilla rajoilla. Venäjä voi myös harkita Suomessa asuvan venäläistä syntyperää olevan väestön poliittista aktivoimista.
Ensin vastustus, sitten mukautuminen
Liittymisprosessin aikana ilmapiiri olisi myrkyttynyt ja kauppa voisi kärsiä huomattavasti samaan tapaan kuin nyt tapahtuu Turkin ja Venäjän välisessä kiistassa.
Neuvostoliiton ja Venäjän suhtautuminen perättäisiin Naton laajentumiskierroksiin on noudattanut kaavaa, jossa ensin tulee tiukka vastustus, jota on tuettu poliittisen ja taloudellisen painostuksen keinoin, sitten hiljainen hyväksyntä ja lopulta paluu aiemmin vallinneeseen diplomaattiseen ja taloudelliseen asiaintilaan.
uutiskirje 
