Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan perjantaina julkistettu selvitys ei tuo mitään oleellista tai uutta perustelua Nato-jäsenyyden eduksi. Puolustuspolitiikassa hän pitää Suomelle luontevimpana kansainvälisen yhteistyön suuntana Ruotsia ja muita Pohjoismaita. Tällä yhteistyöllä on myös kansalaisten laaja tuki takanaan, toisin kuin Suomen Nato-jäsenyydellä.
– Paras vaihtoehto olisi, jos sekä Ruotsi että Suomi pysyisivät Naton ulkopuolella ja tiivistäisivät keskinäistä yhteistyötään. Toisin kuin Nato-jäsenyys, pohjoismainen yhteistyö ei heikennä asemaamme millään tavalla, Arhinmäki toteaa.
Hänen mielestään selvitys patistaa Suomea ja Ruotsia samalle Nato-polulle, ja uhkaa vaihtoehdolla, jossa Suomi jäisi yksin Naton ulkopuolelle.
– Tämä on vain uusi tapa yrittää kiertää Nato-vastaista kansalaismielipidettä. Kansalaisten laajaa tukea nauttivasta Pohjoismaisesta ja Ruotsi-yhteistyöstä tehdäänkin keppihevonen Natoon ratsastamiseksi.
Nato ei hyväntekeväisyysjärjestö
Arhinmäen mielestä Naton ulkopuolella Suomella ja Ruotsilla on myös parhaat mahdollisuudet toimia aktiivisina rauhanrakentajina, ja voimme täysin itsenäisesti harkita, miten eri kriiseissä toimimme.
– Nato ei ole hyväntekeväisyysjärjestö, joka tarjoaisi palveluksiaan vastikkeettomasti. Nato on Yhdysvaltojen johtama sotilasliitto, jonka jäsenyys edellyttää käytännössä vastavuoroisuutta. Suomen olisi nykyistä huomattavasti vaikeampi torjua Yhdysvaltojen avunpyyntö seuraavalle sotaretkelle lähdettäessä.
Erillinen Nato-selvitys on Paavo Arhinmäen mukaan keino irrottaa puolustuspolitiikka laajemmasta turvallisuudesta. Viime vuosina Natoa on käsitelty osana turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa, jolloin sotilaalliset keinot nähdään vain osana laajempaa turvallisuuden keinovalikoimaa. Oleellisia ovat vuoropuhelu ja diplomatia, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistäminen, tiiviit taloussuhteet ja toimivat rajat. Mihinkään näistä Natolla ei ole myönteistä annettavaa.
– Naton luonnetta yritetään valkopestä sotilasliitosta joksikin muuksi. Naton tarjoama sotilaallinen näkökulma ei riitä, kun yritetään ratkaista Suomen ja Euroopan suuria ongelmia, ja tavoitellaan vakaata turvallisuusympäristöä Itämeren alueella. On valitettavaa, että Suomessakin usko voimapoliittisiin ratkaisuihin on kasvanut ja sotilaita kysytään apuun myös silloin, kun tarvittaisiin nimenomaan turvallisuusongelmien syihin pureutumista.
Suhteiden normalisoiminen ainut tie
Natoon nojautumisen sijaan Euroopan unionin olisi Arhinmäen mielestä palattava juurilleen rajojen madaltajaksi. Nykyinen EU, jossa suljetaan rajoja hädänalaisilta ja kukin suojelee omaa etuaan, on kaukana ihanteesta.
– Ihmiset Suomessa, Euroopassa ja myös Venäjällä tarvitsisivat nyt kipeästi uskoa tulevaisuuteen ja positiivisia näkymiä. Päättäjien olisi todella mentävä itseensä ja pohdittava vaihtoehtoja linnoittautumiselle sotilaallisiin ratkaisuihin. Pakolaisuutta, köyhyyttä ja eriarvoisuutta, saati sitten ilmastonmuutosta ei torjuta asein. Terrorismin syihin tai äärioikeiston väkivaltaan ei myöskään vastata sotilasliitolla.
Arhinmäen mukaan Venäjän nykyhallinnon kanssa tie suhteiden normalisoimiseen on varmasti pitkä ja kivinen, mutta se on pitkällä aikavälillä myös ainoa tie. Talouspakotteet Venäjän suuntaan ovat seuraus Krimin haltuunotosta ja Itä-Ukrainan sodasta. Talouspakotteet eivät välttämättä ole tehokas painostuskeino, mutta aina parempi kuin sotilaalliset toimet. Suomen ja EU:n on toimittava sen eteen, että pakotteista voidaan luopua. Tämä edellyttää ratkaisua Krimin ja Itä-Ukrainan tilanteeseen.
Talouspoliittinen järki sumentunut
– Venäjällä geopoliittinen ajattelu on valitettavasti sumentanut talouspoliittisen järjen, ja ajanut maan kansainvälisen yhteisön häiriköksi. On järjetöntä, että presidentti Putin pönkittää valtaansa lietsomalla sodanuhkaa, vaikka mikään maa ei uhkaa Venäjää sotilaallisesti. Kärsijöinä ovat maan talous, tavalliset kansalaiset, toisinajattelijat, vähemmistöt ja kansalaisjärjestöt.
Arhinmäki sanoo, että Euroopan ei pidä nähdä maailmaa Venäjän tapaan etupiireinä. Suomen Nato-jäsenyys ei auttaisi millään tavalla suotuisamman kehityksen käynnistämiseen Venäjällä, tai suhteessa Venäjään. Päinvastoin, sotilasliitto Nato edustaa juuri sitä etupiiriajattelua, jota Venäjäkin harjoittaa.
– Nyt kun ilmastonmuutos tarvitsee kaikkien maiden yhteistyötä, voisi siirtyminen uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen energiaan avata EU:n ja Venäjän välille molemmin puolin hyödyttäviä mahdollisuuksia.
lehti 