– Suomessa ei ole vielä viitteitä, että kadonneita ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita olisi käytetty hyväksi. Totta kai tehdään poliisin kanssa yhteistyötä siten, että vastaanottokeskukset ilmoittavat poliisille katoamisesta ja myös Maahanmuuttovirastoon. Tiedonvaihtoa viranomaisten välillä on jatkuvasti, toteaa Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön ylitarkastaja, ihmiskauppa-asiantuntija Anni Valovirta.
Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden katoamisista on uutisoitu Euroopassa. Maahanmuuttoviraston selvityksen mukaan Suomessa on kadonnut 30 ilman huoltajaa tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa vuodesta 2014 lähtien.
Heistä osa on hakenut katoamisensa jälkeen uudelleen turvapaikkaa toisesta EU-maasta ja yksi on palannut Suomeen. Kadonneet ovat olleet 14–17-vuotiaita, pääosin poikia.
Kadonneet ovat olleet 14–17-vuotiaita, pääosin poikia.
Pelko rikoksen uhriksi joutumisesta
Maahanmuuttovirasto selvitti asiaa, koska ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden katoamiseen liittyy huoli rikollisuudesta, esimerkiksi hyväksikäytöstä tai jopa ihmiskaupasta.
Suomessa rikoksia ei ole havaittu. Tutkimukset osoittavat alaikäisten joutuvan rikosten uhriksi Euroopan-laajuisesti. Ihmiskaupan ja rikollisuuden kohteeksi joutuneiden alaikäisten määrää ei ole pystytty arvioimaan.
Maahanmuuttoviraston arvion mukaan nuori näyttää tavallisesti itse päättävän poislähtemisestään. Joidenkin katoamisten taustalla on kuitenkin viitteitä siitä, että joku toinen henkilö on vaikuttanut nuoren katoamiseen.
Kadonneet alaikäiset ovat haavoittuvia hyväksikäytölle. Maahanmuuttovirasto tekee jatkuvasti yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa mahdollisten rikostapausten löytämiseksi.
Vääriä oletuksia turvapaikkaprosessista
Maahanmuuttovirasto on tehnyt ilman huoltajaa tulleille alaikäisille 70 raukeamispäätöstä katoamisen vuoksi ajalla 1.1.2014–31.3.2016. Näistä 22 kohdalla oli vahvoja viitteitä täysi-ikäisyydestä. 18 tiedetään palanneen kotimaahansa.
Katoamisen taustalla on usein vääriä olettamuksia turvapaikkaprosessista. Muun muassa vastaanottokeskusten työntekijöiltä ja alaikäisten edustajilta tehdyn selvityksen mukaan yksi keskeinen motiivi katoamiselle on pelko Dublin-päätöksestä ja käännytyksestä toiseen EU-maahan tai pelko saada kielteinen turvapaikkapäätös.
Maahanmuuttovirasto painottaa, että katoaminen ei helpota nuoren tilannetta. Tiedot siitä, missä maassa nuori on hakenut turvapaikkaa ensimmäisenä, säilyvät Eurodac-järjestelmässä. Ilman huoltajaa tulleella käännytetyksi joutuvalla alaikäisellä turvapaikanhakijalla tulee olla joku ottamassa nuoren vastaan tämän palatessa kotimaahansa.
Osa nuorista haluaa lähteä toisessa EU-maassa olevien tuttavien tai sukulaisten luokse. Joskus nuori on jo asunut toisessa EU-maassa ja haluaa palata sinne. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Ruotsi ja Saksa.
lehti 