Hallinto-oikeuden asiakirjoista löytyi useita tapauksia, joissa suomalaismiehen kanssa avioituneella venäläisnaisella oli aviomiehen lisäksi lapsia ja lapsenlapsia Suomessa. Näitä muita perhesuhteita käytettiin heitä vastaan. Maahanmuuttovirasto ja oikeus tulkitsivat, että naiset käyttävät avioliittoa keinona päästä lastensa ja lastenlastensa luokse.
Myös perhesiteet ulkomaille voivat vaikeuttaa oleskeluluvan saantia.
– On yllättävää, että perhesiteiden painottuminen Suomeen saattaa vaikeuttaa oleskeluluvan saamista. Oleskelulupaa varten parien tulee todistaa, että avioliitto on heidän ainoa motiivinsa muuttaa Suomeen. Ihmisten elämät ja heidän perheensä ovat kuitenkin monimuotoisempia kuin lain asettamat kategoriat edellyttävät, valtiotieteen maisteri Saara Pellander huomauttaa.
Pellanderin poliittisen historian alan väitöskirja käsittelee sitä, miten käsitykset sukupuolirooleista ja oletukset perheiden ihmis- ja hoivasuhteista vaikuttavat maahanmuuttopolitiikkaan ja sen toimeenpanoon.
Esimerkiksi ulkomaalaislaki ja sen soveltamiskäytännöt sisältävät oletuksia hyväksyttävästä perhe-elämästä.
– Ulkomaalaislaissa luodaan perhe-elämästä käsityksiä, jotka eivät heijasta sen enempää suomalaisten kuin ulkomaalaisten todellisia perhesuhteita, Pellander selventää.
Isoäititapaukset julkisuudessa
Pellander haastatteli väitöstutkimukseensa poliiseja ja maahanmuuttoviranomaisia. Sen lisäksi hän analysoi eduskuntakeskusteluja, Helsingin hallinto-oikeuden tapauksia sekä Helsingin Sanomien pääkirjoituksia.
Aineisto kattaa muun muassa samaa sukupuolta olevien parien perheenyhdistämistä koskevat eduskuntakeskustelut 1990-luvun lopussa sekä niin sanotut isoäititapaukset ja niistä käydyt julkiset keskustelut.
Suomeen muuttavat perheet ja perheenjäsenet esitetään aineistossa usein uhkina. Poikkeuksena tälle ovat niin kutsutut isoäititapaukset.
Isoäitien kohdalla julkisessa keskustelussa ei kritisoitukaan ulkomaalaisia perheitä, vaan suomalaista perhekäsitystä ja ulkomaalaislain tulkintaa. Uskonto, sukupuoli ja ikä tulivat keskeisiksi tekijöiksi, kun isoäitien oleskeluluvista kampanjoitiin.
– Monet pitivät suomalaista perhekäsitystä liian kapeana ja kokivat, että isoäitien pitäisi saada jäädä Suomeen. Myös Helsingin Sanomat otti voimakkaasti kantaa ja vaati ulkomaalaislain sallivampaa soveltamista, Pellander sanoo.
Helposti uhrin asemaan
Poliittisessa keskustelussa on sekä puolustettu perheiden oikeuksia että vaadittu tiukempaa lainsäädäntöä. Pellanderin väitöskirjasta käy ilmi, että molemmissa tapauksissa ulkomaalainen asetetaan helposti uhrin asemaan.
– Naiset nähtiin usein patriarkaalisen perhe-elämän uhreina. Samoin yksin Suomeen tulevat lapset esitettiin perheidensä uhreina. Näitä käsityksiä käytetään tiukemman politiikan oikeuttamiseksi, mutta myös silloin, kun yritetään puolustaa hakijoiden ihmisoikeuksia, Pellander toteaa.