KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa. Kuva: IPS/Edgardo Ayala

Sodan keskellä asevoimat ja ihmiskauppaverkostot ryöstivät satoja lapsia, jotka vietiin ulkomaille adoptoitaviksi. Nyt adoptoidut etsivät totuutta, oikeutta ja biologisia perheitään.

New York/San Miguel, El Salvador – IPS/Edgardo Ayala
15.7.2025 17.00

Jo viisivuotiaana Sarah tunsi itsensä erilaiseksi newyorkilaisessa naapurustossa, jossa ei juuri ollut vähemmistöjä. Sarah alkoi kysellä äidiltään, miksi hän on erilainen, ja sai tietää olevansa adoptoitu.

– Tunsin aina, etten kuulunut mihinkään. Vaikka adoptioäitini rakasti minua ja antoi kaiken, jokin minussa huusi saada tietää lisää juuristani, Sarah kertoo.

Sarah, 40, syntyi nimellä Virginia Lorena keskellä El Salvadorin veristä sisällissotaa vuonna 1985. Hänen biologinen äitinsä Eusebia Portillo oli köyhä maalaisnainen joka oli paennut taisteluiden keskeltä pääkaupunkiin. Yhdeksänhenkiseen perheeseen syntynyt Virginia oli yksi monista lapsista, jotka sodan myllerryksessä vietiin pois kotoaan joko väkivalloin tai petoksen kautta.

Virginian tai Sarahin tapauksessa hänen tätinsä ja tämän puoliso huijasivat äidin uskomaan, että vastasyntynyt vietäisiin vain hetkeksi kummien luokse. Vauva annettiin kuitenkin adoptoitavaksi Yhdysvaltoihin.

Lapsista tuli sotasaalista

Sarah ei ole ainoa El Salvadorin sisällissodan (1980–1992) aikaisen lapsikaupan uhri. Sodan aikana satoja lapsia erotettiin perheistään, osa sodan jalkoihin jääneinä siviileinä, osa järjestelmällisen ihmiskauppaverkoston uhreina. Heidät vietiin ulkomaille, usein laittomin keinoin, asiakirjoja väärentäen ja adoptioita lavastaen.

Ihmiskauppaverkostoissa oli mukana sotilaita, juristeja ja jopa avustustyöntekijöitä. Monet vanhemmat joutuivat allekirjoittamaan tyhjiä papereita tai painamaan sormenjälkensä asiakirjoihin, joiden sisältöä he eivät osanneet lukea.

– Lapset nähtiin sotasaaliina ja keinona tehdä rahaa, sanoo Ana Escalante, ihmisoikeusjärjestö Asociación Probúsquedan johtaja.

Järjestö on vuodesta 1994 lähtien etsinyt sodan aikana kadonneita lapsia ja auttanut heitä löytämään takaisin biologisten perheidensä luo.

Totuuden kaipuu

Sarah alkoi jo nuorena selvittää adoptiotaan ja juuriaan.

– Aloin etsiä perhettäni heti, kun olin tarpeeksi vanha. Mutta törmäsin aina umpikujaan, hän sanoo.

Vuonna 2004 hän otti yhteyttä Asociación Probúsquedaan. Sen jälkeen asiat etenivät nopeasti. DNA-testien vahvistettua sukulaisuuden hän matkusti El Salvadoriin ja tapasi biologisen äitinsä ensimmäistä kertaa 19 vuoteen.

– Minulle kerrottiin, että äitini oli löytynyt. Se tuntui uskomattomalta, Sarah muistelee.

Myös Sarahin äiti Eusebia Portillo, 72, muistaa hetken kuin eilisen.

– Tyttö oli vain pieni vauva, kun hänet vietiin. En voinut uskoa, että DNA-tulos todella osoitti minut hänen äidikseen.

Jälleennäkemisen toivo ja tuska

Asociación Probúsqueda on tähän mennessä rekisteröinyt 1 053 katoamistapausta. Kadonneista 475 on paikannettu, ja 296 on tavannut biologisen perheensä. Uusin jälleennäkeminen tapahtui huhtikuussa, kun kaksi brittinaista löysi äitinsä El Salvadorista.

Silti 578 tapausta on yhä avoinna, ja 92 potentiaalista sukulaista on ehtinyt kuolla ennen kuin perheet on yhdistetty.

Probúsquedan mukaan noin 90 ihmistä on parhaillaan jälleennäkemisprosessissa. Jotkut adoptoidut päättävät kuitenkin totuuden paljastuttua olla jatkamatta biologisen perheensä tapaamista, koska siihen liittyy myös pelkoja ja vaikeita tunteita.

– Jälleennäkeminen on koskettava hetki, mutta se tuo mukanaan myös tuskaa, Escalante muistuttaa.

Useimmat haluavat silti tietää.

– Monet adoptoidut kertovat, etteivät löytäneet identiteettiään perheissä, joissa kasvoivat. Siksi he haluavat tutkia juuriaan. Se on myös heidän perusoikeutensa, Escalante sanoo.

Escalanten mukaan El Salvadorissa adoptoitujen ja heidän biologisten vanhempiensa jälleenyhdistyminen vuosikymmenten pakotetun eron jälkeen on herkkä ja tunteikas hetki. Jälleennäkeminen ei ole pelkästään fyysinen tai tunnepohjainen kokemus, vaan myös tärkeä askel totuuden löytämisessä.

– Totuus voi olla raskas, mutta se toimii myös parantavana voimana. Totuuden löytäminen auttaa ihmisiä selvittämään elämänsä aukkoja ja pimeitä lukuja, vaikka menetettyjä asioita ei voikaan enää palauttaa, hän toteaa.

Uusi mahdollisuus

Nykyään Sarah käy säännöllisesti El Salvadorissa. Hän puhuu espanjaa vain vähän, mutta tunneside perheeseen ylittää kielimuurin.

– Sarah on rakastava ja lämmin meitä kaikkia kohtaan. Hän on oikea aarre, hänen sisarensa Rosa María, 34, kertoo.

Sarah aikoo palata jälleen marraskuussa – tällä kertaa miehensä ja kahden lapsensa kanssa. Jokaisella vierailulla korjataan jotain rikkinäistä. Mutta menetettyä aikaa ei korvaa mikään.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Meiltä vietiin mahdollisuus kasvaa yhdessä, leikkiä ja jakaa elämä siskoni kanssa, Rosa María summaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 
05

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään