Hallitukset ympäri maailmaa ovat leikanneet sosiaaliturvaa. Tämä on luonut hedelmällisen maaperän äärioikeiston ja oikeistopopulistien menestykselle, kirjoittaa YK:n erityisraportoija Olivier De Schutter raportissaan, joka luovutettiin YK:n yleiskokoukselle lokakuussa.
De Schutter ottaa erimerkeiksi Euroopan suuret valtiot Saksan, Ranskan ja Britannian, joissa kaikissa on viety sosiaaliturvaa vastikkeelliseen suuntaan. Tuen saamisen ehtoja on kiristetty ja tukien saajien tarkkailua lisätty. Tuet uhkaavat lakata, jos ei suostu ottamaan vastaan mitä tahansa työtä. Näin joudutaan loukkuun, josta ei pysty irtautumaan. Määräaikaisia, osa-aikaisia ja tilapäisiä töitä tekevien köyhien joukko kasvaa.
Köyhyys on alettu jälleen nähdä yksilön epäonnistumisena, ei yhteiskunnallisena ongelmana. Samalla on lisääntynyt tuensaajien leimaaminen laiskoiksi tai muuten tukea ansaitsemattomiksi. Sosiaaliturvan epäämistä on ryhdytty käyttämään rangaistuksena.
Oikeistopopulismi pönkittää jakoa ”meihin” ja ”muihin”.
De Schutter on huolissaan digitalisaatiosta tarkkailun välineenä. Esimerkiksi Ranskassa ilmeni, että algoritmit hakivat tukien väärinkäyttäjiä paljon hanakammin yksinhuoltajien kuin kahden vanhemman perheistä.
Kehitys on vaikeuttanut sosiaalityöntekijöiden asemaa. Heiltä odotetaan yhä enemmän väärinkäytösten kyttäämistä sen sijaan, että he pyrkisivät auttamaan vaikeissa tilanteissa olevia ihmisiä.
Belgialainen De Schutter on vuodesta 2020 lähtien toiminut YK:n äärimmäisen köyhyyden ja ihmisoikeuksien erityisraportoijana. Erityisraportoijat ovat YK:n nimittämiä riippumattomia asiantuntijoita.
Putoamisen pelko
De Schutterin mukaan rangaistuksiin perustuva sosiaaliturva lisää taloudellista turvattomuutta, heikentää luottamusta julkisiin instituutioihin sekä jättää miljoonat ihmiset nöyryytetyiksi ja valtavirran politiikan hylkäämiksi. Hän viittaa muutaman vuoden takaiseen tutkimukseen, jonka mukaan yhden prosenttiyksikön kasvu taloudellisessa eriarvoisuudessa vastaa yhden prosenttiyksikön lisäystä populististen puolueiden kannatuksessa.
Kun tukia pidetään etuoikeutena eikä oikeutena, asetetaan vähäosaiset väestöryhmät vastakkain. Ihmisissä kasvaa pelko putoamisesta vielä huono-osaisempien joukkoon. Tämän on tutkimuksissa havaittu lisäävän jopa enemmän radikaalin oikeistopopulismin kannatusta kuin oma kokemus työttömyydestä tai pienituloisuudesta.
Raportissa mainitaan, että jopa vahvan sosiaaliturvan maana pidetyssä Suomessa asemansa puolesta pelkäävä alempi keskiluokka äänesti tutkimuksen mukaan enemmän oikeistopopulisteja kuin huono-osaiset.
On syntynyt tyhjiö, jossa oikeistopopulistit esiintyvät syrjäytettyjen puolustajina ”eliittiä” vastaan. Äärioikeisto käyttää tyytymättömyyttä hyväkseen ja lietsoo kaunaa.
Yhdysvalloissa valkoisten kristittyjen miesten väestöosuuden pieneneminen on lietsonut heissä pelkoja. Ne ovat johtaneet tukeen Donald Trumpille, joka lupasi palauttaa vanhat hierarkiat.
De Schutter huomauttaa, etteivät pelot ole täysin aiheettomia. Taustalla on äänestäjien kokema todellinen sosiaalinen muutos ja turvattomuuden lisääntyminen. Jos huoleen ei vastata, vaarana on yhä syvempi vieraantuminen, kun ihmiset tuntevat, että heitä kohdellaan epäkunnioittavasti ja alentuvasti.
Tyytymättömyys eduksi
Oikeistopopulismin kannatus on maasta toiseen suurinta alueilla, jotka ovat taloudellisesti taantuneita, joissa julkiset palvelut ovat heikentyneet ja joita pidetään kulttuurisesti alempiarvoisina. Niissä ihmiset pitävät usein maahanmuuttajia uhkana, jotka kilpailevat heidän kanssaan resursseista ja poliitikkojen huomiosta. Kysymys ei ole pelkästään syrjäseuduista, vaan myös kaupunkien ja esikaupunkien alueista.
Oikeistopopulistien tavoitteena ei De Schutterin mukaan kuitenkaan ole köyhyydessä elävien ihmisten aseman parantaminen, vaan heidän etujaan palvelee sosiaaliturvan leikkaaminen lisää.
”Niin pian kuin he ovat vallassa, heillä on tapana turvata saman talouseliitin edut, jonka he puheissaan tuomitsevat”, todetaan raportissa.
De Schutter mainitsee esimerkkinä Trumpin tuoreen Big Beautiful Act -lain, joka leikkaa rajusti 40 miljoonan ihmisen saamaa ruoka-apua. Yli 13 miljoonaa ihmistä menettää Medicaid-terveydenhoitonsa. Leikkaukset ja veronkevennykset ovat valtava tulonsiirto väestön köyhimmältä kymmenesosalta sen rikkaimmalle kymmenesosalle. Vastaava kehitys tapahtui esimerkiksi Jair Bolsonaron hallitessa Brasiliaa ja Javier Milein Argentiinaa.
Äärioikeisto pitää vain taloudellisesti tuottavia turvaan oikeutettuina. Se pönkittää jakoa ”meihin” ja ”muihin”, joina pidetään maahanmuuttajia, työttömiä ja jopa matalapalkkaisia työntekijöitä. Hyvinvointivaltio leimataan tehottomaksi ja tuhlailevaksi.
Sosiaaliturva on investointi
Esimerkiksi Saksassa äärioikeiston AfD-puolueen kannattajista 87 prosenttia vastustaa sosiaaliturvan parantamista, koska he pelkäävät tukien valtaosan menevän ”väärille” ihmisille, erityisesti maahanmuuttajille.
De Schutterin mielestä valtioiden pitäisi luopua ahtaasti rajatuista hyvinvointiohjelmista ja suuntautua yleiseen sosiaaliturvaan, jotta äärioikeiston nousua voisi torjua. Hallitusten ei pitäisi nähdä hyvinvointivaltiota kustannuksena, vaan koeteltuna strategiana turvallisuuden ja hyvinvoinnin luomiseksi kaikille.
Sosiaaliturvan hyväksyttävyyden lisäämiseksi pitäisi kaventaa väestöryhmien välisiä eroja.
Kolmas kohta De Schutterin suosituksissa on luottamuksen lisääminen. Sosiaaliturvan läpinäkyvyyttä on parannettava, jotta äänestäjät uskovat verorahoja käytettävän vastuullisesti.
Sosiaaliturva on raportin mukaan tehokkain väline köyhyyden kitkemiseksi. Se ei ole hyväntekeväisyyttä eikä tarkkojen ehtojen vallitessa myönnetty etu. Se on kansainväliseen oikeuteen perustuva ihmisoikeus. Sitä ei pidä nähdä taakkana budjetissa, vaan kaikkia yhteiskunnan jäseniä hyödyttävänä investointina tulevaisuuteen.
Jos valtioiden johtajat haluavat välttää demokratian taantumisen, heidän on tehtävä enemmän pelkojen lieventämiseksi ja taloudellisen turvallisuuden lisäämiseksi, tiivistää De Schutter sanomansa raportissa.
uutiskirje 
