Chile haluaa hyödyntää valtavia uusiutuvan energian varantojaan ja tulla Latinalaisen Amerikan datan säilytyksen ja siirron keskukseksi. Toiveen toteutumista kuitenkin hidastaa kaksi ongelmaa: datakeskusten jäähdyttäminen vaatii massiivisia vesimääriä, lisäksi paikalliset kansalaisjärjestöt vastustavat hankkeita, joista ei ole keskusteltu niiden kanssa.
Presidentti Gabriel Boricin hallitus on laatinut kansallisen datakeskussuunnitelman PData, jolla pyritään tekemään Chilestä teknologiakeskus, “jossa yritykset, sijoitukset ja lahjakkuus yhdistyvät”. PData täydentää viime vuoden keväällä säädettyä kyberturvallisuuslakia, joka määritteli valtion virastoille ja yksityisille yrityksille vähimmäisvaatimukset kyberturvallisuustapahtumien estämiselle ja rajoittamiselle.
Ympäristöliikkeen voitto
PData käynnistettiin kymmenen kuukautta sen jälkeen, kun ympäristötuomioistuin oli keskeyttänyt Googlen miljoonien Yhdysvaltain dollarien hankkeen Chilen pääkaupunki Santiagon laitaman Cerrillosin kunnassa. Tuomioistuin kielsi Googlea käyttämästä paikallista vettä palvelinkeskuksensa jäähdyttämiseen.
Keskeytys oli voitto Cerrillosissa syntyneelle ympäristöliike Mosacatille. Liikkeen tiedottaja Tania Rodriguez ylistää asukkaiden yhteisvoimaa, jolla saatiin monikansallinen yritys vakuuttuneeksi, ettei sen projekti ole mahdollinen vesivarojen niukkuuden vuoksi.
– Yhtiöiden täytyy tulla tietoisiksi resurssiemme liikakäytöstä, Rodriguez sanoo.
Google oli tosin ilmoittanut, että se muuttaa jäähdytysjärjestelmää käyttämään vähemmän vettä kuin alun perin suunniteltiin eli vähemmän kuin 169 litraa sekunnissa. Oikeuden päätöksen jälkeen yhtiö kuitenkin keskeytti koko hankkeen. Siitä olisi tullut Googlen toinen datakeskus Chilessä. Ensimmäinen on ollut toiminnassa vuodesta 2015 Quilicuran kunnassa, Santiagon laitamilla sekin.
Synergiaa
Chilessä on sinänsä hyvät edellytykset Boricin hallituksen kaavailemalle keskeiselle asemalle maanosan datan säilytyksessä ja jakelussa. Maassa on yllin kyllin halpaa uusiutuvaa energiaa, 62 000 kilometriä valokuitua, 69 000 kilometriä merenalaisia kaapeleita sekä 3,8 miljoonaa 5G-verkkoon kytkettyä laitetta.
Googlen vetäytyminen oli pieni kriisi, jonka hoitoa PData auttaa. Chilen yliopiston professori Alejandro Barrosin mukaan PData luo projekteille hallinnon mallin, jossa on mukana monia valtion instituutioita.
– On tärkeää, että synergia ja yhteistyö yltää kaikkiin näihin projekteihin linkittyviin sektoreihin.
Barrosia tosin hieman huolettaa se, että suunnitelma käynnistyi nykyisen hallituksen viimeisinä kuukausina. Seuraavalla hallituksella voi olla toiset prioriteetit, eikä esimerkiksi vuoropuhelua paikallisyhteisöjen kanssa pidetäkään enää tärkeänä.
Osoitus luottamuksesta
Vuonna 2017 Chilessä oli kuusi datakeskusta. Tällä hetkellä toiminnassa on 38. Vaikuttaa todennäköiseltä, että määrä kasvaa, sillä datankäsittelyn tarve kasvaa muun muassa tekoälyn käytön lisääntyessä. Datakeskusten sähköenergian tarpeen ennustetaan nelinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2032 mennessä, tämänhetkisestä 325 megawatista 1 360:een.
Kesäkuussa Microsoft avasi ensimmäisen datakeskusalueensa Santiagossa. Yhtiö sanoo sen tukevan talouskasvua, teknologista innovaatiota ja sosiaalista kehitystä tarjoamalla paikallisen sääntelyn mukaisia laadukkaita digitaalisia palveluita yrityksille ja julkisille organisaatioille.
Microsoftin mukaan datakeskusalue tuottaa neljän vuoden aikana 35,3 miljardin Yhdysvaltain dollarin nettotulot yhtiölle itselleen ja sen pilvipalveluita käyttäville yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Yhtiö arvioi, että tuloista 3,3 miljardia dollaria investoidaan Chileen ja niillä luodaan runsas 80 000 työpaikkaa vuoteen 2029 mennessä.
Presidentti Boric iloitsi, että projekti kielii Chilen nauttimasta luottamuksesta erinomaisena sijoituskohteena.
– Datakeskukset ja digitaalinen talous muuttavat yhteiskuntaa, eikä se hyödytä vain joitakin sektoreita, vaan kaikkia, presidentti sanoi alueen avaamisen aikoihin.
Vesi on suurin haaste
Datakeskuksista on tullut osa kriittistä infrastruktuuria ja peruspalveluita. Jos keskus lakkaa toimimasta, vaikutukset näkyvät kaikkialla, liikennevaloista sähköposteihin ja pankkiautomaatteihin. Etätyöskentely, videopuhelut, ruokakuljetukset, suoratoistopalvelut – datakeskushäiriöstä häiriintyvien toimintojen luettelo on loputon.
Professori Barros arvelee, että massiivisten datamassojen käsittelyn kysyntä kasvaa eksponentiaalisesti etenkin tekoälyn vuoksi. Siitä seuraa mahdollisia ympäristöongelmia, riippuen siitä, käytetäänkö uusiutuvaa tai fossiilipohjaista energiaa. Chilessä suurin haaste on kuitenkin vesi.
Vuodesta 1979 vuoteen 2019 Chilen monia alueita piinasi nelikymmenvuotinen kuivuus. Pohjois-Chile on aina ollut maailman kuivimpia alueita ja maan keskiosat ovat kärsineet vesivajeesta vuodesta 2010 lähtien. Chilen keskiosassa asuu noin 70 prosenttia maan väestöstä.
Tällä hetkellä rakennusluvan saamiseen riittää datakeskuksen perustajan oma ilmoitus hankkeen ympäristövaikutuksista. Paikallistasolla vaaditaan, että datakeskustenkin täytyy läpäistä ympäristövaikutusten arviointi, johon kuuluu myös kansalaisten kuuleminen.
uutiskirje 