Tiedustelua aiotaan laajentaa ja kynnystä tietojen hankintaan madaltaa. Hankkeesta käytiin keskustelua jo edellisellä hallituskaudella.
Virallisesti tiedustelulakihanke käynnistettiin viime vuoden lokakuussa. Eilen julkistetun, virkamiesten laatiman lainsäädäntöehdotuksen merkittävin esitys on perustuslain muuttaminen, joka mahdollistaa nykyisestä kirjesalaisuudesta poiketen laajemman tiedustelun myös verkossa.
Nykyisen perustuslain mukaan kansalaisten kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Nyt perusoikeussuojan loukkaamattomuuteen halutaan tehdä lisäpoikkeus kansallisen turvallisuuden nimissä.
Käsitteenä kansallinen turvallisuus on epämääräinen ja vaikeasti määriteltävä.
Kirjesalaisuudesta on voitu poiketa vain rikosten torjumiseksi tai rikosten tutkimiseksi. Uutta olisikin kansallisen turvallisuuden suojaamismotiivi. Rikosepäilyä tiedusteluun ei tarvittaisi.
Perustuslain avaaminen on tapahtunut Suomessa aina perusteellisen harkinnan jälkeen. Perustuslainoppineilta onkin odotettavissa erilaisia näkemyksiä.
Vakoilu siirtynyt verkkoon
Tiedustelumenetelmiä voitaisiin käyttää, kun on esimerkiksi kyse terrorismista, väkivaltaisesta radikalisoitumisesta tai ulkomaisten tiedustelupalveluiden toiminnasta. Supon tiedusteluoikeuksien laajentamisesta käydyssä keskustelussa onkin vedottu juuri terrorismin uhkaan.
Lainsäädäntömuutosta perustellaan sillä, että vakoilu on siirtynyt verkkoon, viranomaisilla on riittämättömät resurssit ja toimivaltuudet ja Supo ja puolustusvoimat tarvitsevat näistä syistä lisävaltuuksia sekä vakoiluun että vastavakoiluun.
Kyse on tiedon hankinnasta, tiedon myymisestä ja ostamisesta. Yksi perustelu onkin ollut, että Suomi on lainsäädännössä esimerkiksi muihin pohjoismaihin verrattuna jäljessä eikä maa ole verrokkimaiden kanssa samalla viivalla.
Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista tarpeeksi laajaa tiedustelua. Asiaa valmistelleen työryhmän peruskysymyksiä ovat olleet, että onko Suomessa mahdollisuus saada tietoa varhaisessa vaiheessa kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä uhista. Toisaalta, että miten luodaan Supolle mahdollisuus ulkomaantiedusteluun.
Kansallinen turvallisuus käsitteenä vaikea pala
Suuri keskustelun aihe perustuslain muutoksessa on väistämättä kansallisen turvallisuuden määritteleminen. Nyt vedotaan terrorismiin ja väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. Vihapuhetta ei voi verrata terrorismiin, mutta jo senkin kohdalla on määrittely ollut erittäin vaikeaa.
Käsitteenä kansallinen turvallisuus on epämääräinen ja vaikeasti määriteltävä. Viestien loukkaamattomuus on koskenut kansalaisia. Kansallisen turvallisuuden määrittely lähteneekin siitä, että osa kansalaisista, Suomessa asuvista tai ulkomailla oleskelevista on uhka kansalliselle turvallisuudelle.
Rikosepäilyn poistaminen tiedustelulaista laventaa huomattavasti kohdejoukkoa, johon tiedustelua voidaan kohdistaa.
Massaluonteinen verkkovalvonta ei realistista
Päätöksenteko tiedustelun kohdentamisesta on yksi olennainen kysymys. Milloin yksilöstä, yrityksestä tai yhteisöstä tulee turvallisuusuhka, joka johtaa tiedusteluun. Sisäisen tiedustelun telekuuntelusta ja televalvonnasta päättää Helsingin käräjäoikeus. Pohdittavia asioita onkin, että millaisella kokoonpanolla ja asiantuntemuksella päätöksiä tehdään.
Myös raportointi tiedustelutoiminnasta, tiedustelun seuranta sekä valvonta ovat isoja kysymyksiä. Tavoite tiedustelun laajentamisesta verkkoon ja sen seurauksena yksityisyyden suojan turvaaminen aiheutti jo viime hallituskaudella laajan keskustelun.
Massatiedusteluun ei löytynyt perusteita yksilönsuojan näkökulmasta. Viime hallituskaudella tätä vastusti vahvasti liikenneministeriö.
Nyt uudistusta valmistelevat virkamiehet ovat osin myöntäneet sen, että massaluonteinen verkkovalvonta ei realistinen malli ja että valvonnan tulee olla kohdennettua. Nyt jää nähtäväksi millä perusteilla tätä kohdennusta tehdään.
Kaikki eivät ole myöskään vakuuttuneita, että Suomessa riittäisi osaamista massamääräisten viestien seulontaan. Verkkotiedustelua hankaloittavat erilaiset tekniset keinot, joilla todelliset rikolliset voivat suojautua ja sen sijaan haaviin jäävät tavallisten kansalaisten viestit.
Käydyssä keskustelussa on noussut esiin myös journalistien lähdesuoja, jos esitys verkkovalvonnasta toteutetaan. Toimittajien lähdesuoja on perustava tekijä vapaan tiedonvälityksen ylläpitämiseksi.
Supon rooli muuttuu
Supolle ollaan antamassa oikeus toimia ulkomailla. Tätä on perusteltu, ettei tiedon eikä mahdollisten epäiltyjen liikkuminen pysähdy kansallisvaltion rajoille. Supolta poistuisi rikosten esitutkinta, mikä siirtyisi keskusrikospoliisille ja muille poliiseille.
Supolla olisi velvollisuus antaa tietoa muulle poliisille tietoonsa tulleista vakavista rikoksista tai niiden valmistelusta.
lehti 