Lastensuojelun Keskusliitto on Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle kantelun varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta lapsen vanhemman tilanteen perusteella ja myös alueellisesti. Liiton mukaan tänä vuonna voimaan tullut rajaus asettaa lapset epätasa-arvoiseen asemaan.
1.8.2015 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki korostaa, että varhaiskasvatus on jokaiselle lapselle kuuluva universaali oikeus. Elokuun alussa voimaan tullut laki puolestaan rajaa sen 20 tuntiin viikossa vanhemman ollessa työtön sekä silloin, kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta esimerkiksi äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla. Rajaus on osa hallituksen säästöpolitiikkaa.
Lastensuojelun Keskusliiton mukaan uudistus heikentää mahdollisuuksia ottaa joustavasti huomioon lapsen yksilölliset tuen tarpeet ja perheen tilanne. Lain valmistelussa ei arvioitu muutoksen pitkän aikavälin todellisia kustannussäästöjä eikä lapsivaikutuksia.
– Siirtymistä nykyistä joustamattomampaan malliin ei voida pitää lapsen edun mukaisena ratkaisuna, kantelua perustelee toiminnanjohtaja Hanna Heinonen.
– Lapsia on kohdeltava yhdenvertaisesti yksilöinä. Lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta huoltajien elämäntilanteesta.
Säästöt haavoittuvimmille
Keskusliitto vetoaa kantelussa siihen, että valtion säästötoimet on kohdennettu ryhmiin, jotka muutenkin ovat haavoittuvammassa asemassa. Se loukkaa työttömien sekä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla olevien henkilöiden lasten oikeuksia.
Uudistus asettaa lapset ja heidän vanhempansa myös alueellisesti eriarvoiseen asemaan, sillä se syrjii erityisesti taloudellisesti heikoimpien kuntien lapsia. Kuntien arviointiprosessit ja käytännöt voivat vaihdella, mikä vaarantaa lasten yhdenvertaisuuden toteutumisen.
– Perheiden tilanteet ja tuen tarpeet ovat hyvin moninaiset ja voivat muuttua nopeastikin, toteaa erityisasiantuntija Kaisu Muuronen.
– Esimerkiksi koliikkivauvan itkemisestä uupuneessa perheessä vanhemman sisaruksen kokopäiväinen varhaiskasvatus saattaa olla vanhemman jaksamisen sekä lapsen oman hyvinvoinnin kannalta ratkaisevaa. Apu voi jäädä hakematta, jos se vaatii suurta ponnistusta.
Yhteiskunnallinen suunnanmuutos
Lain mukaisesti kokopäiväinen varhaiskasvatus on edelleen sitä erityisistä syistä tarvitsevien lasten saatavilla. Keskusliiton mukaan uhkana on, että oikeuden hakeminen jää tekemättä byrokratian takia.
Skandinavian maiden yhteiskuntapolitiikka on perustunut vahvasti subventoitujen tai maksuttomien julkisten palvelujen varaan. Julkisilla palveluilla on edistetty sekä taloudellista että sukupuolten välistä tasa-arvoa. Keskusliitto pitää lainmuutosta suunnanmuutosta tähän periaatteeseen, koska se asettaa perheet eriarvoiseen asemaan sosiaalisen aseman perusteella.
– Tutkimusten mukaan laadukas varhaiskasvatus edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja lasten hyvinvointia, torjuu syrjäytymistä ja eriarvoisuutta sekä huono-osaisuudesta aiheutuvia riskejä lasten elämässä, muistuttaa Hanna Heinonen.
– Tästäkin syystä kaikilla lapsilla kunnasta tai vanhempien tilanteesta riippumatta tulee olla mahdollisuus päästä kokopäiväisen varhaiskasvatuksen piiriin. Lapsuuden olosuhteilla on huomattava vaikutus myöhempään hyvinvointiin.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on Euroopan neuvostossa toimiva puolueeton tutkintaelin, joka valvoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan noudattamista tutkimalla valtioiden vuosittain antamia raportteja. Komitea myös käsittelee Euroopan sosiaalisen peruskirjan nojalla tehtyjä järjestökanteluja. Kantelujärjestelmällä pyritään tehostamaan peruskirjassa turvattujen oikeuksien täytäntöönpanoa.
Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu lastensuojelualan kattojärjestö, joka edistää lasten oikeuksia ja kehittää lastensuojelua. Keskusliitolla on 94 jäsenjärjestöä ja 37 kunta- tai kuntayhtymäjäsentä.
lehti 