Sote-uudistuksen jälkeen Suomeen tarvitaan Sotu-uudistus, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Hän arvelee, että seuraavalla hallituskaudella aika on kypsä sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle.
Hiilamon mielestä maa tarvitsee sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen, joka pureutuisi köyhyyden ongelmaan ja paikkaisi toimivaksi nykyisen tilkkutäkkimäisen sosiaaliturvan.
– Moni asia puhuu sen puolesta. Sosiaaliturvan suhteen on vireillä monenlaista kehittelyä eri puolilla.
Suuri kysymys kuuluu, mitkä ovat ihmisarvoisen elämän edellytykset ja mahdollisuudet avointen työmarkkinoiden ulkopuolella.
Hiilamo viittaa esimerkiksi perustulokokeiluihin, joita on meneillään muuallakin kuin Suomessa. Lisäksi teknologian ja ohjelmistojen kehitys tekee mahdolliseksi joustavat ja toimivat järjestelmät.
– Myös poliittista aktiivisuutta on virinnyt. Esimerkiksi demarinuoret ovat esittäneet omaa malliaan ja kristilliset omaansa.
Uudelta pohjalta
Edellinen kunnianhimoinen sosiaaliturvan uudistusyritys tehtiin Matti Vanhasen (kesk.) toisen hallituksen kaudella. Valmistelutyöhön nimitettiin 2007 laajapohjainen Sata-komitea. Tarkoitus oli ratkoa köyhyyden ongelmaa ennen muuta uudistamalla perusturvaa.
– Tulokset jäivät kovin laihoiksi, sanoo komitean työskentelyyn itsekin aktiivisesti osallistunut Hiilamo.
Suuren uudistuksen sijaan saatiin miniuudistus, joka syntyi pienimmän yhteisen nimittäjän periaatteella. Komiteassa etujärjestöjen edustajat ammuskelivat kilvan alas valmistelussa olleita esityksiä.
Vahingosta viisastuneena uuteen yritykseen pitäisi Hiilamon mielestä lähteä toiselta pohjalta.
– Uudistusta valmistelemaan voitaisiin laittaa asiantuntijoista koostuva selvitysryhmä. Se loisi pohjan, josta ryhdyttäisiin rakentamaan toteuttamiskelpoista mallia.
Eri intressiryhmien edunvalvojat pääsisivät esityksen kimppuun vasta asiantuntijoiden laatiman pohjatyön jälkeen.
– Etteivät he olisi heti blokkaamassa kaikkia ajatuksia.
Myös virkamiehet Hiilamo pitäisi loitolla selvitysryhmästä.
– Virkamiehet ovat yleensä kaikkein penseimpiä uudistuksille. He puolustavat vallitsevaa järjestelmää, jota ovat olleet itse luomassa.
Perusturva ja köyhyys
Hyvinvointivaltion rakentaminen katkesi 1990-luvun alun lamaan ja työttömyyteen. Pitkään jatkuneen talouskasvunkaan kaudella työttömyys ei palannut ennalleen. Uusi isku tuli 2008, kun talouskriisi käänsi työttömyyden uuteen kasvuun.
– Järjestelmä on vahvasti rakennettu työnteon ja ansioturvan varaan. Työllisyyden pettäminen johtaa köyhyysongelman.
Työttömyyden ja köyhyyden välille ei kuitenkaan voi Hiilamon mukaan vetää yhtäläisyysmerkkejä.
– Ansiosidonnainen työttömyysturva suojaa kohtuullisen hyvin köyhyyttä vastaan.
Sen sijaan perusturvan varassa elämisen ja köyhyyden välille voidaan yhtäläisyysmerkki vetää, Hiilamo toteaa.
– Köyhyys keskittyy henkilöihin, jotka ovat perusturvan varassa. Oli kysymys työttömän perusturvan tai takuueläkkeen saajista tai henkilöistä, jotka ovat vähimmäismääräisillä päivärahoilla.
Perusturvan taso on Hiilamon mukaan keskeinen ongelma. Hänen mielestään perusturvan tasoa pitää nostaa.
– Kenenkään ns. ensisijaisilla etuuksilla olevan ei pitäisi joutua turvautumaan säännönmukaisesti toimeentulotukeen.
– Etuuksien tasoa pitäisi korjata niin, että toimeentulotuki voitaisiin palauttaa alkuperäiseen tarkoitukseensa, tilapäiseksi hätäavuksi.
Köyhyys periytyy
Tyly tosiasia näyttää olevan, ettei töitä riitä kaikille avoimilta työmarkkinoilta. Hiilamon mukaan suuri kysymys kuuluu, mitkä ovat ihmisarvoisen elämän edellytykset ja mahdollisuudet avointen työmarkkinoiden ulkopuolella.
Hänen mielestään pienten tulojen ja sosiaaliturvan yhdistämiselle tulisi löytää joustavia ratkaisuja.
Kun elämä on jokapäiväistä sinnittelyä ja kädestä suuhun elämistä, tarvitaan ennakoitavuutta. Pienilläkin tuloilla voi tulla toimeen, jos ne ovat ennakoitavissa.
– Ennustettavuus on todella tärkeätä varsinkin, kun on vähän rahaa eikä ruokaa löydy aina kaapista.
Köyhyys on periytyvää, sen ovat tutkimukset osoittaneet.
– Esimerkiksi vuonna 1987 syntyneiden seuranta osoittaa, että vanhempien toimeentulotuen saaminen on vahvasti yhteydessä lasten koulumenestykseen ja koulutukseen hakeutumiseen.
Tuleeko maahanmuuttajista uusi köyhien luokka Suomeen?
– On vielä liian varhaista sanoa. Lähivuodet ovat ratkaisevia, Hiilamo pohtii.
uutiskirje 
