Lasten ja lapsiperheiden köyhyys on alkanut jälleen yleistyä muutaman vuoden vähenemisen jälkeen. Köyhyyden kasvu on viime vuosina ollut jyrkintä kahden huoltajan pikkulapsiperheissä, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusraportissa Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla.
Raportin mukaan toimeentulo-ongelmat heijastuvat lapsiperheissä parisuhteen ongelmina sekä monenlaisina huolina vanhemmuudesta ja lapsista.
Lasten ja lapsiperheiden köyhyydestä on puhuttu koko 2000-luvun ajan. Köyhyysaste kasvoi vuoteen 2007 asti. Se kolminkertaistui vuoteen 1995 verrattuna. 2010-luvulla lapsiköyhyys on pysynyt noin kymmenen prosentin tasolla. Vuonna 2014 köyhiä lapsiperheitä oli 63 400, ja niissä eli 126 000 lasta.
Yleisintä perusturvalla eläminen on alle kolmevuotiaiden lasten perheissä.
– THL:n aiempi tutkimus on osoittanut, että pikkulapsiperheiden köyhyys on vaarallisinta, sillä se heijastuu kaikkein useimmin vielä aikuisiälläkin. Siksi on huolestuttavaa, että köyhyys on nyt kasvanut juuri pienten lasten perheissä, toteaa tutkimuspäällikkö Minna Salmi.
Koulutus ei välttämättä suojaa köyhyydeltä
Lapsiperheköyhyyden taustalla on työttömyyttä, niukkaa koulutusta ja työelämän muutos. Köyhien lapsiperheiden huoltajat ovat selvästi muiden lapsiperheiden huoltajia useammin vailla ammatillista koulutusta.
Korkea koulutuskaan ei enää välttämättä suojaa köyhyydeltä, sillä köyhissä lapsiperheissä on selvästi aiempaa useammin korkeakoulutettu huoltaja.
Lapsiperheiden toimeentuloa ovat heikentäneet myös tulonsiirtojen reaaliarvon aleneminen sekä monet verotuksen ja maksujen muutokset. Yhteiskunnan tuki lapsiperheille ei noussut kasvun vuosina, mutta lamavuosina 1990-luvun alussa ja 2010-luvulla lapsiperheiltä on leikattu.
Perheiden toimeentulo-ongelmat heijastuvat lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointiin monin tavoin. Jos toimeentulo on hankalaa, vanhemmilla on muita lapsiperheitä useammin parisuhdeongelmia ja he ovat useammin huolissaan omasta jaksamisestaan ja taidoistaan lastensa vanhempina. Vanhemmilla on myös yleisemmin huolia lastensa terveydestä, elämäntavoista, tunne-elämästä, sosiaalisista suhteista ja käyttäytymisestä sekä lapsen oppimisesta.
Viisi prosenttia perusturvan varassa
Raportissa esitetään ensi kertaa tietoja perusturvan varassa elävistä lapsista. Viisi prosenttia lapsista asui perusturvan varassa elävissä perheissä vuonna 2014, kertoo Kaisa-Mari Okkosen Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastoon pohjautuva artikkeli. Yleisintä perusturvalla eläminen on alle kolmevuotiaiden lasten perheissä. Lapsiperheet ovat harvoin tässä tilanteessa pitkään, mutta perusturvan varasta pois pääseminen on hidastunut selvästi.
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että köyhyyden esiintymiseen, tasoon ja seurauksiin vaikutetaan poliittisilla valinnoilla. Lapsiperheiden toimeentuloa voitaisiin helpottaa muun muassa kohentamalla lapsiperheiden tulonsiirtoja, lisäämällä lapsikorotus opintotukeen ja kehittämällä opiskelun eri vaiheisiin helposti saatavaa tukea, jotta kaikki nuoret voisivat saada ammatillisen koulutuksen.
Lapsiperheiden köyhyys on vaikea ja monisyinen ongelma.
– Ei vain perhepolitiikassa vaan monilla muillakin politiikan alueilla tehdyt päätökset, esimerkiksi verojen ja maksujen korotukset, ovat heijastuneet lapsiperheiden toimeentulon ja hyvinvoinnin mahdollisuuksiin. Haitalliset poliittiset päätökset voitaisiin välttää arvioimalla etukäteen päätösten seurauksia lasten ja lapsiperheiden kannalta, Salmi toteaa.
lehti 