Viime vuoden poliittiset muutokset osoittivat vihantäyteisen retoriikan ja uhkakuvien politiikan vaarallisuuden. ”Me vastaan muut” -retoriikkaa viljelevät poliitikot luovat puheillaan entistä jakautuneempaa ja turvattomampaa maailmaa, arvioidaan ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin vuosiraportissa.
Lisääntynyt vastakkainasettelu on johtanut ihmisoikeusvelvoitteista perääntymiseen, mikä näkyy myös valtioiden haluttomuutena puuttua maailmalla tapahtuviin julmuuksiin. Donald Trumpin kampanjapuheet olivat äärimmäinen esimerkki globaalista vihanlietsonnasta, mutta Trump ei ole ainoa viestejään vihan pohjalle rakentava poliitikko.
– Orban, Erdoğan, Duterte – poliitikot ympäri maailmaa vainoavat ja pyrkivät riisumaan kokonaisia väestöryhmiä ihmisyydestä, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson toteaa.
Johtajuuden puute näyttäytyy käynnissä olevien kriisien leviämisenä ja pitkittymisenä.
Poliittinen tahto hukassa
Puheilla on yhä suorempi vaikutus valtioiden toimiin. Viime vuonna hallitukset ympäri maailman sulkivat silmänsä sotarikoksilta, joita tehtiin 23 maassa. Valtiot ajoivat läpi turvapaikan hakemista rajoittavia sopimuksia ja sananvapautta kaventavia lakeja, perustelivat oikeutta kidutukseen ja joukkovalvontaan sekä laajensivat poliisin oikeuksia ankaraan voimankäyttöön.
Kansainvälinen yhteisö on vastannut hiljaisuudella lukemattomiin vuonna 2016 tehtyihin hirmutekoihin: suorat lähetykset Aleppon pommituksista, tuhannet poliisien murhaamat ihmiset Filippiinien ”huumeiden vastaisessa sodassa”, kemiallisten aseiden käyttö ja Darfurin sadat poltetut kylät ovat vain muutamia esimerkkejä.
Johtajuuden puute näyttäytyy käynnissä olevien kriisien leviämisenä ja pitkittymisenä. Poliittinen tahto kriisien ratkaisemiseksi puuttuu, ja niitä pakenevia ihmisiä käytetään syntipukkeina. Amnestyn raportin mukaan 36 maata rikkoi kansainvälistä oikeutta lähettämällä turvaa hakeneita ihmisiä takaisin maihin, joissa heidän oikeuksiaan uhataan.
– Odotettavissa on, että jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, myös muut ihmisryhmät joutuvat tähtäimeen. Silloin näemme hyökkäyksiä, joiden motiivina on rotu, sukupuoli, kansallisuus tai uskonto, Johansson sanoo.
uutiskirje 