Chilen rannikolla sijaitsevan Coquimbon alueen kalastajat eivät uskalla riemuita paikallisviranomaisten päätöksestä, joka torjuu rautakaivoksen perustamisen lähelle Punta de Chorosin kalastus- ja matkailukeskusta.
Moni pelkää, että Chilen hallitus kumoaa päätöksen ja antaa paikallisen Andes Iron -yhtiön perustaa Domingan kaivoksen. Yhtiö lupaa rakennusvaiheessa 9 800 työpaikkaa ja tuotantovaiheessa 1 400.
Hanke käsittäisi avolouhoksen, jonka eliniäksi lasketaan 26,5 vuotta, ja jätteiden käsittelyalueen. Lisäksi tarvitaan satama laivaamaan malmia Kiinaan, Japaniin ja muualle. Yhtiön mukaan alueelta saadaan 12 miljoonaa tonnia rautaa ja 150 000 tonnia kuparia.
Jotta saadaan tonni rautamalmia syntyy sata tonnia kemikaaleilla terästettyä kaivosjätettä.
Hankkeen vaikutus ulottuisi useille luonnonsuojelualueille. Kalastajia huolestuttavat myös meriliikenteen kasvun seuraukset.
Kasvavaa turismia
Punta Chorosin rannikkokylässä on vain 238 vakinaista asukasta, mutta määrä kymmenkertaistuu matkailukaudella, kun ravintola- ja majoitusalan työntekijät saapuvat. Turisteja alueelle vetävät upeat rannat, valaiden katselu ja meren herkut. Kävijöitä oli vuonna 1998 alle tuhat, mutta viime vuonna jo 50 000.
– Tämä on köyhää seutua ja kaipaa kehitystä, mutta sen pitää tapahtua ympäristön ehdoilla, Humboldtin pingviininsuojelualueella työskentelevä Paulina Correa painottaa. Suojelualueella majailee 80 prosenttia maailman perunpingviineistä, joiden kanta on luokiteltu vaarantuneeksi.
Correa harmittelee sitä, että kaivoshanke on jakanut alueen asukkaat kahteen leiriin. Kalastajat ja matkailuala vastustavat kaivosta ja Andien juurella elävät karjatilalliset kannattavat.
Kuvernööri ratkaisi
Coquimbon ympäristövirasto oli alustavasti hyväksynyt kaivoshankkeen, mutta kuvernööri Claudio Ibáñez antoi ratkaisevan ei-äänen. Hänen mukaansa yhtiön lupaukset eivät takaa luonnonarvojen säilymistä ja saasteetonta ympäristöä asukkaille.
Ibáñez myöntää, että kaivoksesta koituisi taloudellista hyötyä, mutta ”samalla vaarannettaisiin yksi maailman tärkeimmistä luonnonsuojelualueista”.
Kalastaja ja sukeltaja Josué Ramos ryhtyi vuonna 1996 pyytämään macha-nimellä tunnettua simpukkaa, joka katosi alueelta vuosituhannen vaihteessa.
Simpukkakannan elvytys aloitettiin pari vuotta myöhemmin, ja 2015 sitä riitti jo pyydettäväksi. Viime vuonna Ramosin kalastajayhdistys sai 156 tonnia simpukkaa.
Hän vastustaa kaivosta.
– Saadakseen tonnin rautamalmia – joka tuottaa nyt noin 50 euroa – he synnyttävät sata tonnia kemikaaleilla terästettyä kaivosjätettä. Me saamme tonnista simpukoita 1,4 miljoonaa euroa ilman mitään tuhoja.
Karjatilat tukevat kaivosta
Kaivosyhtiö on saanut La Higueran karjanhoitajien yhdistyksen puolelleen. Maaliskuun lopulla pidetyssä tapaamisessa yhtiö vakuutti taistelevansa oikeudestaan avata kaivos ja lupasi tukea yhdistyksen valitsemia hankkeita muutamalla miljoonalla eurolla vuodessa, kunhan kaivos on toiminnassa.
Océana Chile -järjestön johtaja Liesbeth Van der Meer jaksaa uskoa, ettei kaivosta tule.
– Ympäristövaikutusten arvioinnissa oli epäselvyyksiä, joten emme pysty arvioimaan hankkeen vaikutuksia. Alue on yksi maailmassa listatuista 36 kohteesta, joiden arvokas luonnon monimuotoisuus on vaarassa.
uutiskirje 
