Maailmanpankin tehtävä on edistää köyhien maiden kehitystä, mukaan lukien veronkannon tehostaminen ja korruption juuriminen. Käytännössä pankki kuitenkin kannustaa kehitysmaita alentamaan yritysten verotusta.
Maailmanpankin Doing Business 2017 -raportti puhuu hallinnon tehostamisesta, mutta kiittelee samaan aikaan valtioita, jotka laskevat veroprosenttia, nostavat verotettavan tulon alarajaa ja tarjoavat verovapauksia.
Raportin taustapaperi Paying Taxes 2016 liioittelee yritysten verotaakkaa laskemalla mukaan sairausvakuutukset, eläkemaksut, sekä moninaiset palvelumaksut jätehuollosta lähtien. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF jättää ne omissa tilastoissaan verotulojen ulkopuolelle.
IMF ja OECD eivät ole löytäneet vakuuttavaa näyttöä siitä, että verohelpotukset houkuttelisivat ulkomaisia investointeja kehitysmaihin.
Käytännössä Maailmanpankki yllyttää kehitysmaiden välistä verokilpailua suosimalla yritysverojaan alentavia ja moittimalla veronkorottajia.
Sijoittajalla eri intressit
IMF ja teollisuusmaiden järjestö OECD eivät ole löytäneet vakuuttavaa näyttöä siitä, että verohelpotukset houkuttelisivat ulkomaisia investointeja kehitysmaihin. Sijoittajia kiinnostavat hyvä infrastruktuuri ja runsas työvoiman tarjonta.
Maailmanpankin omissakin yrityskyselyissä on ilmennyt, ettei veroilla ole suurta merkitystä investointipäätöksissä. Poliittinen epävakaus, korruptio, epäluotettava sähkönsaanti ja rahoitusongelmat merkitsevät paljon enemmän esimerkiksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.
Silti Maailmanpankki mainostaa verohelpotuksia ja -kilpailua ihmekonstina, joka tuo yrityksiä maahan. Koska pankilla on yhä melkoisesti vaikutusvaltaa, kehitysmaiden verotulot eivät kasva riittävästi tai jopa laskevat. Vuosina 1990–2001 yritysverojen alentaminen haukkasi valtioiden verotuloista lähes viidenneksen.
Global Financial Integrity -tutkimuslaitoksen maltillisen arvion mukaan kehitysmaista katosi varoja laittomasti yli 7 000 miljardia euroa vuosina 2004–2013 ja 1 000 miljardia pelkästään vuonna 2013.
Verosuunnittelun asiantuntija
Maailmanpankin kielteistä suhtautumista veroihin selittää se, että sen raportteja on ollut laatimassa kirjanpito- ja konsulttifirma Pricewaterhouse Cooper, joka kuuluu maailman johtaviin verosuunnittelun osaajiin. Vuosina 2002–2010 yhtiö auttoi asiakkaitaan saamaan veroparatiisin tapaan toimineesta Luxemburgista ainakin 548 ennakkoveropäätöstä, joiden avulla yritykset välttyivät maksamasta veroja muualla.
– Verojen korottaminen auttaa kehitysmaita sijoittamaan koulutukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin, mikä kaikki edistää kasvua, Maailmanpankin oma pääekonomisti Kaushik Basu on todennut.
Se olisi tarpeen, jos YK:n kestävän kehityksen tavoitteet mielitään saavuttaa, mutta pankin raporteissa on valittu vastakkainen linja.
Maailmanpankki tarjoa ratkaisuiksi omia lainojaan ja yritysyhteistyön lisäämistä. Lainat on kuitenkin maksettava takaisin, eikä yritysyhteistyö takaa kehityksen hedelmiä kaikille. Osa keskituloisista maista onkin hylännyt pankin neuvot ja etsinyt rahoitusta muualta. Samalla vahvistuu vaatimus, että Maailmanpankin on lopetettava verokilpailun lietsonta.
uutiskirje 
