Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella äänestysprosentti putosi alhaisemmaksi kuin kertaakaan sitten vuoden 1969. Äänestämässä kävi 74,6 prosenttia äänioikeutetuista.
Poikkeuksellisen suuri osa äänestäneistä jätti tyhjän tai hylättävän äänestyslipun. Tällaisen ratkaisun teki yli 4 miljoonaa äänestäjää eli noin 11,5 prosenttia äänestäneistä.
Tätä voinee pitää aktiivisempana kannanottona ja tyytymättömyyden ilmauksena kuin pelkkää äänestämättä jättämistä.
Äänestysprosentti oli poikkeuksellisen alhainen, mutta silti lähes 75 prosenttia.
Ranskassa tyhjät ja hylätyt lasketaan erikseen. Tyhjiä oli noin 3 miljoonaa ja hylättyjä yli miljoona.
Kun lasketaan äänestämättä jättäneet, tyhjää äänestäneet ja äänestyslippunsa pilanneet yhteen, päästään noin 37 prosenttiin. Toisin sanoen noin 63 prosenttia äänioikeutetuista äänesti jompaa kumpaa ehdokasta, Emmanuel Macronia tai Marine Le Peniä.
Protestiääniä yleensäkin paljon
Tyhjiä tai hylättäviä on Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella jätetty yleensäkin melko paljon, 4–6 prosenttia. Viimeksi vuoden 2012 vaaleissa, joissa vastakkain olivat François Hollande ja Nicolas Sarkozy, tyhjiä ja hylättyjä oli 5,82 prosenttia.
Viidennen tasavallan aikaisempi ennätys, 6,42 prosenttia, oli vuodelta 1969, jolloin ehdokkaat olivat Georges Pompidou ja Alain Poher.
Tämän vuoden vaalien ensimmäisellä kierroksella tyhjän tai hylätyn jätti 2,58 prosenttia.
Myöhemmän analyysin varaan jää, mistä suunnasta tulivat tyhjät ja hylätyt äänet. Ensimmäisen kierroksen ehdokkaista monet ottivat kantaa Macronin puolesta, mutta vasemmistoehdokas Jean-Luc Mélenchonin La France insoumise kehotti vain olemaan äänestämättä Le Peniä.
Mélenchon sai ensimmäisellä kierroksella hieman yli 7 miljoonaa ääntä. On kuitenkin ennenaikaista arvioida, että tyhjät ja hylätyt olisivat tulleet valtaosaltaan hänen leiristään. Huomattava osa kuitenkin luultavasti.
Suomessa alhaisempi aktiivisuus
Ranskassa äänestysprosentit ovat keskimäärin korkeammat kuin Suomessa. Vuoden 2012 vaalien toisella kierroksella, jossa vastakkain olivat Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto, äänestysprosentti oli 68,9 prosenttia. Se oli alhaisin sitten vuoden 1950.
Suomessa hylättyjä lippuja (joihin sisältyvät tyhjät) jätettiin 25 133 kappaletta eli 0,87 prosenttia annetuista äänistä.
uutiskirje 
