Mitä viime viikolla tapahtui hallituskriisissä? Tai ”hallituskriisissä”? Siihen etsittiin selvyyttä maanantaina eduskunnan viisi tuntia kestäneessä keskustelussa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) antaman tiedonannon perusteella ei mitään erikoista.
– Arvoero hallituspuolueiden välillä oli kasvanut niin suureksi, että oli ilmeinen riski, ettei siltä pohjalta enää pystytä löytämään ratkaisuja eteen tuleviin asioihin. Erityisesti tämä riski liittyi EU-politiikkaan ja maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin, Sipilä selitti Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten heittämistä hallituksesta.
Soinilaiset, joukossa monia ainakin ex-halla-aholaisia, sen sijaan jatkavat painoarvoaan suuremmalla ministerijoukolla.
Miksi Soini pilasi maineensa loppuiäkseen vaimentaakseen Lännen Median uutisen leviämisen?
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Ei yhtään mitään. Hallitus on toteuttanut nuivan halla-aholaista maahanmuuttopolitiikkaa ja tekee sitä jatkossakin. Tämän vahvisti Uuden vaihtoehdon Simon Elo vain joitakin minuutteja Sipilän puheen jälkeen:
– Hallitus on järkevöittänyt maahanmuuttopolitiikkaa, kun esimerkiksi humanitaarisen suojelun perusteista on luovuttu ja perheenyhdistämisen kriteereitä on tarkistettu. Turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen tulee EU:ssa jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen. Pakolaiskiintiö ei nouse.
Syöttö Terhon lapaan?
Elon puheesta kului runsas tunti siihen, kun Suomen Pakolaisapu lähetti toimituksiin tiedotteen: maailman pakolaisten määrä nousi viime vuonna 65,6 miljoonaan, uuteen ennätykseen. Pakolaisista 84 prosenttia elää pieni- tai keskituloisissa maissa, ja näistä kolmannes kaikkein vähiten kehittyneissä maissa.
Pakolaistilanteen jatkuva paheneminen kolkutti ainakin sisäministeri Paula Risikon (kok.) omatuntoa. Huhtikuussa hän esitti hallituksen puoliväliriihen alla Suomen pakolaiskiintiön nostamista 300:lla.
Pakolaiskiintiön nostamisesta ei ole keskusteltu eikä keskustella, vastasi heti keskustan ja kokoomuksen kanssa nyt samat arvot jakava Sampo Terho (uv), joka silloin oli toisella arvopohjalla toimiva perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
Risikon ehdotusta on epäilty syötöksi Terhon lapaan. Tuolloin vielä halla-aholaisen maahanmuuttopolitiikan kannattajiin kuuluva Terho pääsi todistamaan halla-aholaisuuttaan silloin kun puheenjohtajakisasta odotettiin tiukkaa.
Miksi Soini pilasi maineensa?
Entä oliko kriisi suunniteltu vai oliko kaikki vain ennakoimatonta sattumaa, niin kuin Sipilä ja Petteri Orpo ääni väristen todistelivat?
– Kyse ei ollut kriisistä vaan tarkkaan harkitusta strategiasta. Hallituksen sisällä oli jo etukäteen varauduttu Jussi Halla-ahon voittoon, ja arvopuheiden tarkoitus oli vain rakentaa tie takaisin hallitukseen Timo Soinille ja Uusi vaihtoehto -ryhmälle, sanoi Li Andersson (vas.), ja jatkoi kysymällä, voiko politiikka olla enää kyynisempää.
Anderssonin mielestä operaatio toteutettiin siksi, että ”kaikkien aikojen laajamittaisin sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöittäminen ja ulkoistaminen toteutettaisiin suunnitelmien mukaisesti. Asiantuntijoiden varoituksista huolimatta hallitus pitää kiinni suunnitelmastaan luoda noin 10 miljardin verorahoitteinen markkina isoille terveyskonserneille”.
Sipilä ja Orpo sanovat, ettei tällaista operaatiota voi mitenkään etukäteen suunnitella. Oppositiossa taas viitataan Lännen Median viikkoa ennen perussuomalaisten puoluekokousta julkaisemaan uutiseen eduskuntaryhmän hajoamisesta, jos Halla-aho valitaan. Se myös toteutui.
Keskustelussa on jäänyt huomiotta eräs seikka. Jos mitään suunnitelmaa ei ollut, niin miksi Soini pilasi maineensa loppuiäkseen vaimentaakseen LM:n uutisen leviämisen? ”Ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta on mieletön”, hän kirjoitti blogissaan samana päivänä.
”Se oli kova teksti. Sillä oli sijansa”, hän kirjoitti loikkauksensa jälkeen.
Ei savua ilman tulta.
uutiskirje 
