SEL:n Veli-Matti Kuntonen: Kotimaisen ruuan arvostus kasvanut – kasvisruokainnovaatiot lisäävät työtä ja vientiä

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Viime viikolla MTK valtuuskunnan 1. varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa valitti kuluttajien ja päättäjien tuen ja ylpeyden suomalaista ruokaa kohtaan olevan heikkoa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liiton (SEL) puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ei näe keskusteluilmapiiriä näin mustavalkoisena: Ruuasta puhutaan nyt enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin ja se on pelkästään hyvä asia.

– Tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat kotimaisia elintarvikkeita ja kuluttajien kiinnostus ruuan alkuperään on viime vuosina kasvanut.

SEL:n Taloustutkimuksella alkuvuodesta teettämän kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa, että kunnan, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen, elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa.

Maksullisuus ei lisää kouluruuan arvostusta

– Toivottavasti päättäjiltä löytyy myös viisautta säilyttää kouluruokailu maksuttomana. Maksullisuus ei lisää kouluruuan arvostusta, Kuntonen painottaa.

Hän muistuttaa, että kouluruoka on suomalainen tasa-arvoteko ja sillä on tärkeä kasvatuksellinen rooli. Maksullisuus nousi esiin entisen Saarioinen Oy:n toimitusjohtajan Ilkka Mäkelän tekemässä selvityksessä.

– Kouluruokailun maksuttomuuden kyseenalaistaminen kotimaisen ruokaketjun sisältä on hälyttävä merkki.

Kotimaiset kasviruokainnovaatiot lisäävät arvostusta

Hän näkee kotimaisen ruuan arvostuksen vahvistuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viime vuosina on noussut esiin eettisin ja ekologisin perustein kriittistä suhtautumista liha- ja maitotuotantoon. Samaan aikaan kasvisruuan suosio on lisääntynyt.

– Uudet kotimaiset kasvisruokainnovaatiot, kuten Nyhtökaura ja Härkis, ovat kotimaisen elintarviketuotannon näkökulmasta hieno asia. Ne ovat synnyttäneet lisää työpaikkoja Suomeen, ja tuotteissa on myös vientipotentiaalia.

– Meidän pitäisi pyrkiä pois turhasta vastakkainasettelusta. Maailman mittakaavassa Suomi on yksi niistä maista, joissa liha- ja maitotuotantoa kannattaa olla jatkossakin.

Ei halvalla eikä normeja purkamalla saa aina hyvää

Kuntonen huomauttaa, että kotimaisen ruuan arvostuksen todellinen mittari on kuluttajien käyttäytyminen.

– On selvää, että kuluttajalle ruuan hinnalla on merkitystä. Mitä vähemmän rahaa on käyttää ruokaan, sitä suurempi rooli hinnalla on ostopäätöksiä tehtäessä. Halpuuttamisella on hyvätkin puolensa, jos kauppa tinkii omista katteistaan, mutta halpuuttaminen ei saa johtaa siihen, että ruokaketjun muut osat eivät saa niille kuuluvaa oikeudenmukaista osuutta.

Halvalla ei saa aina hyvää, sanoo Kuntonen ja toivoo, että useampi kuluttaja toteaa, että kotimaisuudesta kannattaa maksaa.

– Suomalainen ruoka on laadukasta, puhdasta ja turvallista. Monessa muussa maassa näin ei ole. Onkin tärkeää huolehtia, ettei hallitus norminpurkutalkoissaan pura elintarvikeketjun normeja, jotka takaavat suurimman valttimme, ruokaturvallisuuden.

Kaupan omat tuotemerkit valtaavat tilaa brändeiltä

Päivittäistavarakaupan ja kauppaketjujen rooli sekä laajalle levinnyt ruuan hintakilpailu puhuttaa. Kuntosen mukaan päivittäistavarakaupalla on iso rooli kotimaisen ruokatuotannon arvostuksen lisäämisessä

– Kauppa päättää, mitä tuotteita sillä on valikoimissaan. Kaupan omien merkkien tuotteiden valmistuksesta käydään raakaa kilpailua. Kauppa kilpailuttaa valmistajat säännöllisesti. Kun kilpailutuksissa halvin hinta voittaa ja kauppa tekee omille tuotemerkeilleen lisää tilaa hyllystä, sitä on vaikea yhdistää kotimaisen ruokatuotannon arvostukseen.

Kuntosen mukaan kotimaisen elintarviketuotannon kannalta ei ole hyvä asia, että kauppa on viime vuosina halunnut voimakkaasti lisätä omien tuotemerkkiensä eli private label -tuotteiden määrää.

– Niiden lisääntyminen näivettää esimerkiksi yritysten tuotekehitystä. Private label –tuotteet eivät myöskään lisää kotimaisten elintarvikkeiden arvostusta toisin kuin kotimaiset brändit, joiden tuotantoketjun kuluttaja tuntee.

S-ryhmän Tesco-yhteistyö ihmetyttää

Kuntonen nostaa esiin S-ryhmän tuoreen Tesco-yhteistyön. S-ryhmä tuo kauppojensa hyllyihin 200 brittiläisen Tescon private label –tuotetta. Brittiläinen, etupäässä elintarvikkeistaan tunnettu Tesco on Britannian suurin vähittäiskauppaketju.

– Perustelu ”tuoda pientä erityistä ylellisyyttä suomalaisten ruokapöytiin” ontuu pahasti, kun varmasti olisi löytynyt myös kotimaisia tuotteita. Jokainen kotimainen pientuottaja tietää myös, miten vaikeaa on saada omia tuotteitaan kaupan hyllyille.

Kuntosen mukaan keskittynyt päivittäistavarakauppa on ongelma, kun markkinoille syntyy liian isoja ostajia suhteessa muuhun ketjuun, jolloin määräävä markkina-asema syntyy ostopuolelle.

– Meille (SEL:ssä) on tärkeää, että ketjun kaikki osat voivat hyvin ja saavat reilun osuutensa.

Toukokuussa 2017 julkaistu ruoka-alan järjestöjen rahoittaman ja Luonnonvarakeskuksen tekemä selvitys