Jihadismin tavoitteena on radikalisoida länsimaissa asuvat muslimit

Turun puukotuksia tutkitaan terrori-iskuna eikä mielenterveysongelmaisen henkilön raivonpurkauksena. Se näyttää tulleen monille yllätyksenä, vaikka Supo varoitti kesäkuussa terrorismin uhkan kohonneen Suomessa.

Terrorismia torjutaan kahdella tasolla: kovilla keinoilla kuten tiedustelulla ja poliisitoimilla, ja pehmeillä keinoilla, joilla pyritään estämään ihmisten radikalisoituminen väkivaltaiseen ääriajatteluun.

Keskustelu käy nyt villinä sekä perinteisessä mediassa että somessa. Ensimmäisinä päivinä puukotuksen jälkeen siinä näyttää olevan kaksi päälinjaa: pääministeri Juha Sipilä haluaa lisätä turvallisuutta muun muassa uudistamalla tiedustelulakia, ja monet kansalaiset haluavat torjua rasismin lisääntymistä.

Tiedustelulait puuttuvat kansalaisten perusoikeuksiin, joten ne on käsiteltävä perustuslain käsittelyjärjestyksessä. Muutosten hyväksymiseen tarvitaan eduskunnan laaja enemmistö, 5/6 kansanedustajista, jos lakia muutetaan nopeutetussa käsittelyssä. Muuten tarvitaan sekä nykyisen että seuraavilla vaaleilla valittavan eduskunnan päätös. Lakiesitystä ei ole vielä edes olemassa, mutta sitä odotetaan eduskuntaan syksyllä.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan puolue käsittelee asiaa syksyn alkaessa.

””Kantamme lain säätämisjärjestykseen ei ole muuttunut, mutta Turun iskun vakavuus vaikuttaa tietenkin meidänkin pohdintaan, ja mielestäni on siksi perusteltua ottaa asia uudestaan käsittelyyn”, hän kertoi Facebookissa.

Laajaa tietoliikennetiedustelua tehokkaampana hän piti hyviä ja luottamuksellisia yhteyksiä maahanmuuttajayhteisöihin ja uskonnollisiin yhteisöihin.

”Niissä havaitaan parhaiten ja ensimmäiseksi, jos jokin ihminen alkaa käyttäytymään oudosti tai osoittaa merkkejä radikalisoitumisesta. Tätä yhteistyötä on nyt syytä tiivistää ja laajentaa koskemaan myös turvapaikanhakijoita.”

– Oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus, totesi Sipilä suurlähettiläspäivillä Helsingissä maanantaina.

Miten tämä ylevä ajatus muutetaan käytännön toimiksi? Voimakkaasta kollektiivisesta tunnekuohusta huolimatta asiaa pitäisi arvioida hätiköimättä.

Syyskuun 11. voimisti jihadismia

Jihadistisen terrorismin voimistuminen alkoi vuoden 2001 syyskuun yhdennentoista päivän iskuista. Ne ideoinut Osama bin Laden uskoi, että islamin vastaisen rasismin lisääntyessä länsimaissa niiden muslimiväestö alkaa kannattaa ääri-islamia reaktiona syrjintään.

Tiedustelulakien tiukentaminen voi lisätä kantasuomalaisten turvallisuuden tunnetta. Mutta muutos ei lisää Suomen todellista turvallisuutta, jos se johtaa joidenkin asukkaiden ajattelua bin Ladenin toivomaan suuntaan.

Muslimeihin kohdistuneet ennakkoluulot ovat lisääntyneet viime vuosina länsimaissa niin paljon, että jotkut puhuvat muslimivastaisesta rasismista aiemman islamofobian sijaan. Lähes kaikki länsimaiset muslimit kestävät sen ryhtymättä väkivallan tekoihin. Tämän suuren ja kalliin ongelman on aiheuttanut hyvin pieni joukko ihmisiä.

Syyskuun yhdennentoista päivän iskujen jälkeen terrorismin vastaiset lait runnottiin monessa maassa nopeasti voimaan. Niitä pitäisi arvioida nyt perusteellisesti – ongelma on kasvanut valtaviin mittasuhteisiin noista päivistä, mitkä keinot toimivat ja voisiko jotain tehdä toisin?

Heitteille jätetyt Marokon katulapset

Toiminta rasismin torjumiseksi helpottaa onnistuessaan maahanmuuttajataustaisten suomalaisten arkipäivää. Se ei kuitenkaan vähennä terrori-iskujen vaaraa, jos kaikkein avuttomimmassa asemassa olevat henkilöt eivät saa apua ongelmiinsa.

Tavallista elämää viettäneelle ihmiselle jonkun ajautuminen terrorismiin voi olla täysin käsittämätöntä. Radikalisoituminen, eli väkivallan käytön hyväksyminen ideologisista syistä, on samanlainen prosessi aatteesta riippumatta.

Poliisi pysäytti puukotuksista epäillyn Abderrahman Mechkahin vain minuuteissa hälytyksen jälkeen. Hän on myöntänyt tekonsa. Kuva: Lehtikuva/Kirsi Kanerva

Värvääjät etsivät ongelmiensa kanssa yksin jätettyjä henkilöitä. Isisiin houkutellaan Euroopassa nuoria sanomalla, että ”miksi olet siellä, missä sinusta ei huolehdita – liity meihin, niin me huolehdimme”. Ryhmästä tulee uhrille perheen korvike. Liittymispäätös on yhtä voimakas emotionaalinen kokemus kuin rakastuminen.

Turun puukottajaksi epäillyn paljastuminen 18-vuotiaaksi marokkolaiseksi Abderrahman Mechkahiksi lienee monille ensimmäinen kerta kun he kuulevat marokkolaisista pakolaisista. Suomen viranomaisetkaan eivät näytä huomanneen Eurooppaan ilmaantuneen suuren määrän marokkolaisia katulapsia. Heitä arvellaan olevan Tangerissa ja Casablancassa yhteensä 80 000.

Vuodesta 2012 lähtien heitä on saapunut myös Tukholmaan useita satoja vuosittain. Heidän on ollut vaikea sopeutua pakolaislasten asuntoihin, yli viidesosa on kadonnut niistä. Katulasten palauttaminen Marokkoon ei ole onnistunut, koska Marokko on kieltäytynyt myöntämästä heille henkilöllisyystodistuksia.

Kun ajattelee tällaisia perheen ja koulun ulkopuolella kasvaneita nuoria, ymmärtää miksi terroristivärvääjän houkutukset vetoavat.

Karkottamiselle tarvitaan vaihtoehtoja

Yhtenä keinona terrorismin torjunnassa vaaditaan tehokkaita toimia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden karkottamiselle Suomesta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ilmoitti tiistaina olevansa valmis harkitsemaan tiukemman valvonnan palautuskeskuksia niille, jotka eivät poistu Suomesta vapaaehtoisesti.

Turun Kauppatori muuttui perjantaina terrori-iskun näyttämöksi. Kuva: Lehtikuva/Roni Lehti

En ole ”suvakki”, joka vaatii oleskelulupaa kaikille hakijoille. Mutta on pohdittava karkotuksen vaihtoehtoja niille, joita ei voida karkottaa, vaikka heillä ei ole perusteita saada yksilöharkintaan perustuvaa turvapaikkaa.

Irak ja Syyria eivät valtioina ole enää tosiasiassa olemassa, ja on muitakin romahtamisvaarassa olevia maita. Niistä tulleiden kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden asettaminen vuosikausiksi ”roikkumaan löysään hirteen” on tuvallisuusuhka Suomelle. Vaikka useimmat heistä kestäisivät tilanteen radikalisoitumatta, yksikin henkilö voi aiheuttaa valtavat vahingot.

Pohdittaessa vankilamaisten palautuskeskusten perustamista kannattaa arvioida miten aiemmat kovat otteet, kuten CIA:n salaiset vankilat eri puolilla maailmaa, ovat vaikuttaneet. Ne ovat antaneet ääri-islamisteille propagandamateriaalia osoittamaan kuinka vihamielisesti länsi suhtautuu muslimeihin.

Maailmantilanne on sellainen, että on joihinkin maihin palauttaminen on tulevaisuudessa yhtä mahdotonta kuin nyt. On vaarallista katkeroittaa joitakin turvapaikan hakijoita ja heidän läheisiään sulkemalla heidät säilöön epämääräiseksi ajaksi vaikka he eivät ole tehneet mitään rikollista. Suomessa muitakaan rikoksia ei torjuta pidättämällä mahdollisia tekijöitä, vaikka tiedetään ketkä ovat riskiryhmiä. Turvapaikan hakijoiden kohtelu erilailla olisi yleisen oikeustajun vastaista ja vähentäisi yleistä luottamusta yhteiskuntajärjestelmään.

Kirjoittaja on tietokirjailija. Hänen kirjansa ”Suomen nuoret jihadistit – Kuinka radikalisoituminen torjutaan?” (Into) ilmestyi talvella 2016.