KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Brasilia rynnii soijantuotannossa

Brasilian yleisin viljelykasvi on nykyisin soijapapu, jonka viljelijänä maa lähestyy maailman huippua. Kuvan soijapellot sijaitsevat Mato Grosso do Sulin osavaltiossa.

Brasilian yleisin viljelykasvi on nykyisin soijapapu, jonka viljelijänä maa lähestyy maailman huippua. Kuvan soijapellot sijaitsevat Mato Grosso do Sulin osavaltiossa. Kuva: IPS/Gerson Sobreira

Mato Grosson viljelijät vakuuttavat, että lisämaata riittää ilman metsänhakkuita.

Rio de Janeiro - IPS/Mario Osava
27.8.2017 16.00
Fediverse-instanssi:

Brasilian ennustetaan ohittavan Yhdysvallat maailman johtavana soijantuottajana seuraavan vuosikymmenen aikana. Syynä on ennen kaikkea ilmasto, mutta myös peltoalan reipas kasvu.

– Ilmasto on suurin rikkautemme, Sinopin viljelijäjärjestön puheenjohtaja Antonio Galván sanoo. Yli 130 000 asukkaan Sinop on kasvanut samaa tahtia kuin Mato Grosson osavaltio on kirinyt Brasilian soijantuotannon kärkeen.

Brasilian nousu maailman suurimmaksi soijantuottajaksi on Galvánin mukaan täysin luonnollista.

– Meillä on 15 miljoonaa hehtaaria joutilasta maata, joka ei vaadi metsänhakkuita. Sen ansiosta osavaltion soijantuotanto voi kasvaa 150 prosenttia.

Mato Grosso tuotti vuonna 1986 soijaa 1,9 miljoonaa tonnia. 30 vuotta myöhemmin määrä oli 26 miljoonaa tonnia, ja kasvu jatkuu.

Kylliksi sadetta

Kukoistuksen pääsyy on Galvánin mukaan sateissa, joita saadaan enemmän tai vähemmän säännöllisinä lokakuulta toukokuulle.

Soijapapu kylvetään sateiden alkaessa ja korjataan neljän kuukauden päästä. Sateiden lakattua vuorossa ovat muut kasvit, pääasiassa puuvilla ja maissi, joiden tuottajana Mato Grosso on myös noussut Brasilian kärkeen.

Mato Grosso on osin Amazonin sademetsää ja osin Brasilian savanniksi kutsuttua aluetta. Alkujaan valtiolle kuulunutta maata pidettiin huonosti tuottavana, kunnes uusi maatalousbuumi alkoi.

Galván muutti Sinopiin Etelä-Brasiliasta 1986, jolloin maata sai vielä halvalla.

– Soijankasvatus oli vasta alkamassa, ja alueen talous nojasi karjaan ja metsänhakkuisiin.

Sotilasvallan asutusohjelma

Mato Grosson kehitys on osa Amazonian asutusohjelmaa, jota sotilashallitukset toteuttivat 1964–1985. Sen kielteisiä seurauksia olivat metsäkato, väkivaltaiset yhteenotot ja alkuperäisasukkaiden joukkomurhat sekä malarian leviäminen.

Nykyisin soija on Brasilian tärkein maataloustuote ja vientitulojen tuoja: viime vuonna se tuotti yli 21 miljardia euroa.

– Tekniset parannukset suurviljelmillä ovat nostanet sadot lähelle Yhdysvaltain keskiarvoa, joka on 3 730 kiloa hehtaarilta, sanoo Alexandre Cattelan valtion maataloustutkimuskeskuksesta.

Laitos on edistänyt soijan sopeutumista trooppiseen ilmastoon. Vuodesta 1980 tuotantoala on liki nelinkertaistunut mutta tuottavuus yli kuusinkertaistunut. Cattelanin mukaan pullonkauloina ovat liikenneyhteydet ja varastotilan puute.

– Pahimmat ongelmat liittyvät infrastruktuurin ja logistiikan heikkouksiin. Soijasta saatiin ennätyssato, joten varastoissa ei nyt ole tilaa parhaillaan korjattavalle maissille, hän valittaa.

Brasilian soijan voittokulkua voi tyrehdyttää myös sen kulutuksen kasvun hidastuminen Kiinassa.

Ympäristö ja terveys huolettavat

Soijanviljelyyn kohdistuu Brasiliassa arvostelua erityisesti geenimuokattujen siemenien ja kemikaalien runsaan käytön vuoksi, muistuttaa Mato Grossossa toimivan Instituto Centro de Vida -järjestön johtaja Alice Thuault.

Lucas do Rio Verden kunnassa Sinopin lähellä havaittiin äitien rintamaidossa maatalouskemikaalien jäämiä 2011 tehdyssä tutkimuksessa.

Lisäksi soijankasvatus edistää osaltaan Amazonian sademetsän tuhoutumista, vaikkakin vähemmän kuin karjatalous, joka on vallannut 50–70 prosenttia viime aikoina hakatuista metsistä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Thuaultin mukaan suurmaanomistajat hallitsevat seudun politiikkaa mielensä mukaan. Kärsijöinä ovat perheviljelmät, ympäristö ja ihmisten terveys. Vaikutusvalta ulottuu kuitenkin huipulle asti, sillä Mato Grosson entinen kuvernööri Blairo Maggi on nyt Brasilian maatalousministeri.

Englanninkielinen versio

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Pakistanin Rahim Yar Khanista kotoisin oleva Shehnaz Ali eli vuotavan virtsarakon kanssa 16 vuotta. Suuri osa vammoista syntyy keisarileikkausten ja kohdunpoistojen yhteydessä tai korjattaessa revennyttä kohtua tai virtsarakkoa.

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

Kalasaaliin huutokauppa Sansibarin Darajanin torilla. Unesco haluaa selvittää, esiintyykö maailman nykyisillä 18 000 merellisellä suojelualueella edelleen niitä lajeja, joita varten alueet perustettiin. Tulokset voivat auttaa arvioimaan myös uusien suojelualueiden tarvetta.

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

Shirin Aktar oli vasta 13-vuotias, kun hänen vanhempansa päättivät naittaa hänet 31-vuotiaalle serkulleen. Köyhän perheen tyttärellä ei ollut koulutusta eikä mahdollisuuksia hankkia toimeentuloa. Kuvassa lapsiavioliittoa vastustanut Shirin äitinsä kanssa kotinsa edustalla Pohjois-Bangladeshissa.

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset