Brasilian ennustetaan ohittavan Yhdysvallat maailman johtavana soijantuottajana seuraavan vuosikymmenen aikana. Syynä on ennen kaikkea ilmasto, mutta myös peltoalan reipas kasvu.
– Ilmasto on suurin rikkautemme, Sinopin viljelijäjärjestön puheenjohtaja Antonio Galván sanoo. Yli 130 000 asukkaan Sinop on kasvanut samaa tahtia kuin Mato Grosson osavaltio on kirinyt Brasilian soijantuotannon kärkeen.
Brasilian nousu maailman suurimmaksi soijantuottajaksi on Galvánin mukaan täysin luonnollista.
– Meillä on 15 miljoonaa hehtaaria joutilasta maata, joka ei vaadi metsänhakkuita. Sen ansiosta osavaltion soijantuotanto voi kasvaa 150 prosenttia.
Mato Grosso tuotti vuonna 1986 soijaa 1,9 miljoonaa tonnia. 30 vuotta myöhemmin määrä oli 26 miljoonaa tonnia, ja kasvu jatkuu.
Kylliksi sadetta
Kukoistuksen pääsyy on Galvánin mukaan sateissa, joita saadaan enemmän tai vähemmän säännöllisinä lokakuulta toukokuulle.
Soijapapu kylvetään sateiden alkaessa ja korjataan neljän kuukauden päästä. Sateiden lakattua vuorossa ovat muut kasvit, pääasiassa puuvilla ja maissi, joiden tuottajana Mato Grosso on myös noussut Brasilian kärkeen.
Mato Grosso on osin Amazonin sademetsää ja osin Brasilian savanniksi kutsuttua aluetta. Alkujaan valtiolle kuulunutta maata pidettiin huonosti tuottavana, kunnes uusi maatalousbuumi alkoi.
Galván muutti Sinopiin Etelä-Brasiliasta 1986, jolloin maata sai vielä halvalla.
– Soijankasvatus oli vasta alkamassa, ja alueen talous nojasi karjaan ja metsänhakkuisiin.
Sotilasvallan asutusohjelma
Mato Grosson kehitys on osa Amazonian asutusohjelmaa, jota sotilashallitukset toteuttivat 1964–1985. Sen kielteisiä seurauksia olivat metsäkato, väkivaltaiset yhteenotot ja alkuperäisasukkaiden joukkomurhat sekä malarian leviäminen.
Nykyisin soija on Brasilian tärkein maataloustuote ja vientitulojen tuoja: viime vuonna se tuotti yli 21 miljardia euroa.
– Tekniset parannukset suurviljelmillä ovat nostanet sadot lähelle Yhdysvaltain keskiarvoa, joka on 3 730 kiloa hehtaarilta, sanoo Alexandre Cattelan valtion maataloustutkimuskeskuksesta.
Laitos on edistänyt soijan sopeutumista trooppiseen ilmastoon. Vuodesta 1980 tuotantoala on liki nelinkertaistunut mutta tuottavuus yli kuusinkertaistunut. Cattelanin mukaan pullonkauloina ovat liikenneyhteydet ja varastotilan puute.
– Pahimmat ongelmat liittyvät infrastruktuurin ja logistiikan heikkouksiin. Soijasta saatiin ennätyssato, joten varastoissa ei nyt ole tilaa parhaillaan korjattavalle maissille, hän valittaa.
Brasilian soijan voittokulkua voi tyrehdyttää myös sen kulutuksen kasvun hidastuminen Kiinassa.
Ympäristö ja terveys huolettavat
Soijanviljelyyn kohdistuu Brasiliassa arvostelua erityisesti geenimuokattujen siemenien ja kemikaalien runsaan käytön vuoksi, muistuttaa Mato Grossossa toimivan Instituto Centro de Vida -järjestön johtaja Alice Thuault.
Lucas do Rio Verden kunnassa Sinopin lähellä havaittiin äitien rintamaidossa maatalouskemikaalien jäämiä 2011 tehdyssä tutkimuksessa.
Lisäksi soijankasvatus edistää osaltaan Amazonian sademetsän tuhoutumista, vaikkakin vähemmän kuin karjatalous, joka on vallannut 50–70 prosenttia viime aikoina hakatuista metsistä.
Thuaultin mukaan suurmaanomistajat hallitsevat seudun politiikkaa mielensä mukaan. Kärsijöinä ovat perheviljelmät, ympäristö ja ihmisten terveys. Vaikutusvalta ulottuu kuitenkin huipulle asti, sillä Mato Grosson entinen kuvernööri Blairo Maggi on nyt Brasilian maatalousministeri.
uutiskirje 
