Oikeiston kasvutavoitteet ymmärrämme. Ilmasto- ja ympäristökriisiin puuttuminen on ollut oikeistolle toissijaista, vaikka sen ei pitäisi olla.
Vasemmisto tunnistaa keskustelun kasvun jälkeisestä ajasta. Vasemmistoliitto ei suoraan määrittele itseään antikapitalistiseksi puolueeksi, mutta sen periaateohjelma ja tavoitteet sisältävät antikapitalistisia piirteitä.
Ohjelma sisältää muun muassa pyrkimyksen eriarvoisuuden kumoamiseen ja ihmisoikeuksien edistämiseen sekä feminismin ja antirasistisen politiikan korostamisen. Puolueen politiikka keskittyy tasa-arvon parantamiseen ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen, mikä on linjassa antikapitalististen tavoitteiden kanssa.
Silti talouskeskustelut pyörivät visiottoman keinovalikoiman ympärillä sen sijaan, että puhuttaisiin siitä, minkälaista kokonaisvaltaista taloudellista transformaatiota Suomeen tai Eurooppaan tarvittaisiin ilmastokriisin ja epätasa-arvoistumisen ehkäisemiseksi.
Beyond growth (suom. ”kasvun yli” tai ”kasvun jälkeinen”) -ajattelu on laaja käsite, joka kyseenalaistaa nykyisen kasvukeskeisen talousmallin ja etsii vaihtoehtoisia malleja, joissa ihmisten ja ympäristön tarpeet sekä hyvinvointi asetetaan etusijalle talouskasvun sijaan.
Siihen liittyy usein degrowth- eli kohtuutalous-ajattelu, joka pyrkii tuotannon ja kulutuksen alasajoon ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi, sekä post-growth -ajattelu, joka pyrkii rakentamaan talouden sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi planeetan rajojen puitteissa.
Euroopassa MEP:t järjestivät 2023 Beyond Growth- konferenssin, joka kokosi yhteen tuhansia alan asiantuntijoita, yrittäjiä, poliitikkoja ja tutkijoita. Konferenssista sai käsityksen, että viimein tämä liike nostaa päätään ja alkaa valtavirtaistumaan, myös Suomen suuntaan. Kaksi vuotta myöhemmin ja puhumme edelleen velasta, alijäämästä ja leikkauksista.
Miksi vasemmiston on niin vaikeaa luoda omaa progressiivista, keskustelua ohjaavaa ohjelmaa, joka perustuisi kasvun jälkeisen ajan periaatteille?
Onko kyse haluttomuudesta vai rohkeuden puutteesta? Vasemmisto tekee kyllä avauksissaan retorisesti rohkeita kannanottoja oikeistohallituksen politiikkaan. Avaukset jäävät usein hallituksen kritisoimisen tasolle sen sijaan, että tehtäisiin rohkeita omia avauksia ja ohjattaisiin keskustelua.
Onko kyse haluttomuudesta? Ehkä. Vasemmistoliitto haluaa luonnollisesti päästä tekemään hallitukseen vasemmistolaista politiikkaa ja se vaatii kannattajakunnan kasvattamista 9–10 prosentin yli.
Ajatellaanko, että Beyond Growth -liike ei kiinnosta potentiaalisia äänestäjiä? Heitä saattaisi kiinnostaa juuri kyseinen liike. Turhautumista on äänestäjien keskuudessa siitä, että vasemmistonkin politiikkatarjonta on liian kapeaa ja näköalatonta. Progressiivinen ote talouskeskusteluun toisi uusia äänestäjiä, vaikka osa saattaisi loikata.
Pystyykö vasemmisto tarjoamaan rehdisti visionääristä politiikkaa velkakeskustelulle? Uskomme, että pystyy. Taitoa on, mutta myös kanttia ja tahtotilaa on löydyttävä.
Anni Marttinen, ekologisen taloustieteen väitöskirjatutkija, LUT-yliopisto
Merja Turpeinen, Rethinking Economics Finlandin hallituksen puheenjohtaja
lehti 