Kun Jean Baremba 2018 tuli Keniaan, hän halusi rakentaa uuden elämän entisen, Kongon demokraattisessa tasavallassa raunioituneen tilalle. 42-vuotias neljän lapsen isä pakeni, koska halusi säilyttää lapsensa.
Baremban lasten äiti murhattiin 2017, kun kapinallistaistelijat hyökkäsivät heidän kyläänsä.
– Kapinalliset pakottivat miehiä taistelijoiksi armeijaansa. Vastustajat tapettiin ja heidän omaisuutensa poltettiin. Minä onnistuin pakenemaan, mutta valitettavasti vaimoni menetti henkensä.
Baremba, taitava puuseppä päätyi neljän lapsensa kanssa Keniaan, Kakuman pakolaisleirille. Leiri sijaitsee lähes 800 kilometriä luoteeseen pääkaupunki Nairobista.
– Vaikeuksia oli, mutta Kakuma antoi toisen elämän ja uutta toivoa, Baremba sanoo.
Tähtäimessä yhteiselo ja taloudellinen omavaraisuus
Keniassa elää yli 800 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa, joista noin puolet asuu Dadaabin pakolaisleirillä, 36 prosenttia Kakumassa ja 13 prosenttia kaupungeissa. Suurimman ryhmän, 73 prosenttia, muodostavat pakolaiset.
Etenkin Kenian suurten järvien alueelta turvaa hakevien määrän jatkuva kasvu on rasittanut maata globaalin humanitaarisen avun ja tuen vähetessä.
Kenian pakolaispalveluiden osastolla on vireillä 220 000 hakemusta pakolaisstatuksen tai turvapaikan saamiseksi.
Aiemmin YK:n pakolaisjärjestö UNHCR vastasi pakolaisten vastaanotosta ja hallinnoinnista, mutta vuonna 2021 hyväksyttiin pakolaislaki, jolla Kenian hallitus otti vastuun itselleen.
Pakolaiskriisin ratkaisemiseksi hallitus käynnisti suunnitelman pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden integroimiseksi osaksi kenialaista yhteisöä.
Viisivuotinen Shirikaksi nimetty siirtymäsuunnitelma tavoittelee Dabaabin ja Kakukan leirien muuttamista sekä pakolaisille että paikallisille tarkoitetuiksi siirtokunniksi. Lisäksi pyrkimyksenä on pakolaisten taloudellinen omavaraisuus.
Apuriippuvuudesta omavaraisuuteen
Shirika on swahilia ja tarkoittaa kumppanuutta tai yhteentulemista.
Suunnitelma antaa pakolaisille pääsyn koulutukseen, terveydenhuoltoon, henkilötodistuksiin, liiketoimintalupiin ja pankkipalveluihin.
Lisäksi pakolaiset saavat veronumeron, joka antaa heille mahdollisuuden pankkitilin avaamiseen, rekisteröintiin ja liiketoimintaan.
He saavat myös luvan matkustaa ja elää missä tahansa Keniassa ilman erillisiä lupia. Pakolaisopiskelijoiden koulutuksen turvaamiseksi kaavaillaan stipendejä.
Terveydenhuoltoon pääsyn mahdollistamiseksi pakolaiset voivat kirjautua hallituksen hallinnoimaan sosiaali- ja terveysvakuutusrahastoon (SHIF).
Baremaban kaltaisille ihmisille lupa elää kenialaisten tavoin antaa hänen kaipaamaansa taloudellista itsenäisyyttä.
– Integroituminen antaa minulle mahdollisuuden hyödyntää puusepäntaitojani ja saada kenialaisia asiakkaikseni.Kun saan tuloja, en ole enää riippuvainen UNHCR:n tuesta.
Eteläsudanilainen pakolainen Mary Ajok toivoo Shirika-suunnitelman toimeenpanon tuovan pysyviä ratkaisuja leirillä asuvien pakolaisten ahtaisiin tiloihin, niukkaan ravintoon ja puutteellisiin terveyspalveluihin.
– Lasten kasvattaminen pakolaisleirillä on vaikeaa. Integraatio takaa rauhallisen ja ystävällisen ympäristön lapsille, Ajok sanoo.
Hän haluaa perustaa cateringfirman, joka palvelee sekä pakolaisia että alkuperäisiä kakumalaisia.
– Valtaosalla pakolaisista on taitoja, joilla he voivat osallistua Kenian talouteen.
Keskeisinä piirteinä syrjimättömyys ja osallisuus
Shirika-suunnitelman virallisessa julkistamistilaisuudessa Nairobissa presidentti William Ruto sanoi suunnitelman päivittävän pakolaishallintoa ja siirtävän riippuvaisuuden humanitaarisesta avusta osallistavampaan ja edistyksellisempään kehitysmalliin, jossa keskiössä ovat ihmisoikeudet.
Yhdysvaltain suurlähetystön asiainhoitaja ja pakolaisten avunantajaryhmän puheenjohtaja Marc Dillard kuvailee suunnitelmaa virstanpylvääksi pakolaisten sosio-ekonomisten ja ihmisoikeuksien edistämisessä.
UNHCR työskentelee yhdessä Kenian hallituksen kanssa suunnitelman toteuttamisessa.
Toimeenpanon on arvioitu maksavan noin 807 miljoonan euron verran. Kenian kansallisen hallinnon ministeri Kipchumpba Murkonen on tavannut lahjoittajia. Maailmanpankki, UNHCR, Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC ja Kenian kaupallinen pankkiryhmä ovat luvanneet rahoittaa suunnitelman toimeenpanoa.
Suunnitelman keskeisiä piirteitä ovat syrjimättömyys ja osallisuus. Pakolaisille, jotka eivät halua integroitua Keniaan, suunnitelma tarjoaa väyliä vapaaehtoiseen paluuseen kotimaahan tai muuttoon johonkin kolmanteen maahan.
Pakolaisten integraatiosuunnitelma herättää myös vastustusta. Sitä vastustavat Pohjois-Kenian poliittiset johtajat, jotka eivät mielestään ole tulleet kuulluksi riittävästi. Heidän mielestään maan hallitus ja UNHCR ovat hätäisiä suunnitelman toteuttamisessa ja järkevämpää olisi palauttaa pakolaiset lähtömaihinsa.
uutiskirje 