Mikä politiikan asia on viikon tärkein ja miksi, vasemmistoliiton turkulainen kansanedustaja Johannes Yrttiaho?
– Hallituksen esitys niin sanotusta velkajarrusta annettiin eduskunnalle. Velkajarru on talouskuripolitiikkaa, jolla pyritään sitomaan tulevin hallitusten käsiä vaalien yli. Demokratian se jättää sivuosaan. Velkajarru pakottaa rajuihin leikkauksiin, jotka uhkaavat vakavasti suomalaisten hyvinvointia.
– Yksi keskeisiä syitä valtiontalouden alijäämään ja Suomen velkaantumiseen ovat Suomen rajusti kasvaneet sotilasmenot ja suunnitelma moninkertaistaa ne kymmenen vuoden kuluessa. Naton viiden prosentin bkt-tavoite tarkoittaa yli 20 miljardin euron vuotuisia sotilasmenoja vuonna 2035. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja hänen hallituksensa olisi vastattava kysymykseen siitä, eikö meillä olisi keinot hillitä velkaantumista ja pelastaa suomalainen hyvinvointi, jos varustautumisen sijaan palattaisiin diplomatian tielle.
”Kyse on perustuslain ehdottomasta oikeudesta, jota ei pitäisi voida rajoittaa.”
– Presidentti Sauli Niinistöhän juuri totesi Ylen haastattelussa, että on ”hassunkurista”, etteivät eurooppalaiset keskustele suoraan Venäjän kanssa, vaikka Yhdysvallat niin tekee. Vielä hullumpaa on, että Suomi ei keskustele, vaikka kärsii puhumattomuudesta EU-maista eniten. Toisin kuin Niinistö, presidentti Alexander Stubb ei ole nähnyt keskustelulle mitään tarvetta.
Miten vasemmistoliitto on toiminut sen suhteen?
– Vasemmistoliitto on vastustanut velkajarrua. Orpon ja Purran hallituksen leikkauspolitiikka on suurimpia syitä taantuman pitkittymiseen, valtiontalouden alijäämään ja velkaantumiseen.
Miten se on näkynyt omassa työssäsi?
– Hallituksen tekemiä heikennysesityksiä on koko ajan eduskunnan käsittelyssä, ja niitä on paljon.
– Toimeentulotuen leikkausesitys on juuri perustuslakivaliokunnassa. Hallitus ehdottaa toimeentulotukeen useita heikennyksiä: perustoimeentulotuen perusosan tason yleinen alentaminen, perustoimeentulotukeen vaikuttavien muiden kuin perusosaan sisältyvien terveydenhuoltomenojen rajoittaminen välttämättömiin menoihin, perustoimeentulotuella korvattavien asumismenojen määrittelyn muuttaminen ja sanktioluonteisten leikkausten merkittävä kiristäminen.
– Nämä leikkaukset, erityisesti hallituksen esityksessä esitetty toimeentulotuen perusosan tason alentaminen ja mahdollisuus perusosan alentamiseen jopa 50 prosentilla määräämättömäksi ajaksi, vaarantavat perustuslain 19 pykälän 1 momentin mukaisen oikeuden ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
– Kyse on perustuslain ehdottomasta oikeudesta, jota ei pitäisi voida rajoittaa. Toimeentulotukeen ehdotettu leikkaus loukkaa perusoikeuksia myös perustuslain 19 pykälän 3 momentissa turvattujen riittävien terveyspalveluiden kannalta rajatessaan toimeentulotuessa huomioitavia lääkemenoja ja terveydenhoitoa.
Mikä asia on jäänyt tiedotusvälineiltä huomaamatta?
– Lakialoitteeni datakeskusten sähköveron kiristyksestä oli käsittelyssä tällä viikolla ja eteni valiokuntakäsittelyyn. Suomessa datakeskukset ovat vuodesta 2014 nauttineet merkittävää sähköverotukea eli verohelpotusta, käytännössä lähestulkoon nollaveroa.
– Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamassa energiataseessa datakeskusten sähkön kulutuksen arvioidaan nousevan noin 3,8 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi verotuen nousua noin 83 miljoonaan euroon vuonna 2030.
– Julkisuudessa on kerrottu useista datakeskushankkeista, jotka toteutuessaan voivat potentiaalisesti nostaa Suomen sähkön kulutusta merkittävästi enemmän. Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän siirtymän investointien dataikkunan mukaan vireillä olisi yhteensä 62 datakeskushanketta. Jos uusien hankkeiden sähkötehon tarve olisi yhteensä 3 000 megawattia, tämä tarkoittaisi sähkönkulutuksena 17,5 terawattituntia, noin viidenneksen lisäystä nykyiseen sähkön kokonaiskulutukseen Suomessa.
– Voimassa olevan lainsäädännön perusteella se tarkoittaisi noin 380 miljoonan euron lisäystä datakeskusten vuotuiseen sähköverotukeen. Asiantuntijat ovat esittäneet arvioita, joiden mukaan sähköverotuen vuotuinen määrä voisi nousta jopa 600 miljoonaan euroon vuoteen 2035 mennessä.
– Datakeskusten verotuelle ei ole perusteita. Kasvava kiinnostus datakeskusinvestointeihin Suomeen selittyy suurimmaksi osaksi Suomessa tarjolla olevasta edullisesta sähköstä, vakaasta sähköverkosta, puhtaasta vedestä ja viileästä ilmastosta. Hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet kaukolämmön tuotannossa tai muussa toiminnassa tarjoavat datakeskuksille liiketoimintamahdollisuuksia konesalitoiminnan lisäksi. Lisäksi Suomessa on ollut Ruotsia ja Norjaa matalampi konesalien sähkövero vuodesta 2023 lähtien Ruotsin ja Norjan poistettua omat verotukena.
– Esitin lakialoitteessani datakeskusten sähköveron kiristämistä heti ensi vuoden alusta, jolloin verotuotto kasvaa 47 miljoonaa. Näille rahoille on kyllä käyttöä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee esittämään veronkiristystä myös vaihtoehtobudjetissaan ja budjettivastalauseessaan
– Hallituksen politiikka asiassa on ollut poukkoilevaa. Ensin se lupasi kiristää datakeskusten veroa, sitten se perui Googlen painostuksesta esityksensä ja lopulta vielä palautti sen. Kuitenkin samalla luvaten veronkiristystä vastaavan kompensaation datajäteille uuden yritystuen muodossa.
– Peruskysymys on se, että katsooko hallitus todella tarpeelliseksi tukea jättiläismäisiä voittoja maailmanlaajuisesti takovia yhtiöitä, kuten Googlea ja Microsoftia, tällaisilla yhteiskunnan tuilla, samalla, kun hallitus leikkaa massiivisesti kansalaisten palveluista ja sosiaaliturvasta.
– Suomesta ei pidä tehdä datajättien halvan sähkön ja vähien vastuiden reservaattia, jonka ylläpidon tavallinen suomalainen sähkönkuluttaja, veronmaksaja, ympäristö ja suomalainen luonto lopulta maksavat.
Mikä on tämän viikon kulttuurielämyksesi?
– Osallistun vasemmistoliiton puoluekokoukseen Vantaalla nyt viikonloppuna. Kokouksissa on aina ollut myös hyvää kulttuuriohjelmaa. Mielenkiinnolla odotan, mitä tällä kertaa!
– Ja tulipahan sattumalta katsottua keskiviikkona televisiosta kotimainen elokuva Varasto, jota en ollut ennen nähnyt. Se perustuu Arto Salmisen samannimiseen mainioon kirjaan. Salmisen kirjoista olen pitänyt ja siksi jäin kanavalle. Taru Mäkelän elokuvakin onnistui jotain Salmisen hengestä tavoittamaan.
Kansan Uutiset julkaisee sarjaa, jossa vasemmistoliiton kansanedustajat vuorotellen kertovat politiikan viikosta.







