Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus on muuttanut Suomea enemmän kuin yksikään hallitus 2000-luvulla. Tätä kiistää vain hyvin harva. Orpon oikeistohallitus on mullistanut työmarkkinat, vähentänyt ammattiyhdistysliikkeen valtaa ja yleisesti siirtänyt Suomea reilusti oikealle.
Kaupan päälle tulivat vielä hallituksen puoliväliriihessä päättämät veronkevennykset, joilla kevennettiin etenkin suurituloisten ja isojen yritysten verotusta. Hallitus aloitti kesällä 2023, vauhti on ollut kova.
Tätä muutosta on käsitelty ennenkin KU:n sivuilla. Sitä on syytä käsitellä lisää, sillä lisävaloa Orpon hallituksen rakentamiseen tuli syksyllä, kun Helsingin Sanomain pitkän linjan politiikan toimittajan Teemu Luukan Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu -kirja julkaistiin. Kirja avaa hyvin, kuinka perusteellinen pohjatyö oikeistohallituksen eteen tehtiin.
Kyse oli etenkin kahden oikeistopuolueen eli kokoomuksen ja perussuomalaisten kyvystä löytää toisensa. Kun tarpeeksi yhteistä löytyi, on lopputulos nähty tällä vaalikaudella.
Poliittinen siipi toimittaa
Yksi yhteistyö ja visiotyö, mistä vasemmiston on syytä ottaa oppia, on kokoomuksen ja elinkeinoelämän yhteisprojekti. Jos vertaa viime vaalikautta ja nykyistä, on ero valtava, eikä tulos mairittele Hakaniemeä.
– Kokoomus on elinkeinoelämän poliittinen siipi, kuvaa yksi politiikan taustavaikuttaja.
Kokoomus ja elinkeinoelämä oppivat paljon Juha Sipilän hallituksesta, jonka aikana sorvattiin kilpailukykysopimus. Sen merkitys oli lopulta hyvin pieni.
Oppi oli se, että oikeiston ei pidä antaa ay-liikkeelle mitään valtaa, kun muutoksia tehdään. Elinkeinoelämän keskusliiton yritykset ottivat vastaan mittavat taloudelliset tappiot, kun ay-liike kävi Orpon hallituksen esityksiä vastaan. Ay-liike hävisi väännön, mikä varmasti pistettiin tyytyväisenä merkille työnantajalinnakkeissa.
Vasemmalla puolella yhteistyö puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen kesken on ollut tahmeampaa. Viime vaalikaudella riitti puhetta, kuinka hallituksen ja Hakaniemen välit eivät olleet parhaat mahdolliset. Lopputuloksena oikeistovalta on entisestään lujittunut.
Vasemmiston on helppo sanoa, että oikeiston puhe ei ole totta. Ongelma on siinä, missä asennossa voimasuhteet ovat.
On virhe luulla, että elinkeinoelämä olisi saanut tältä hallitukselta kaiken, mitä se on aina halunnut. Listalla on vielä esimerkiksi perintöveron uudistaminen eli käytännössä poistaminen. Yhteisöveron lasku, samoin ylimpien marginaaliveroprosenttien lasku, on myös listalla.
Vaikka irtisanomista nyt helpotetaan, halu on mennä vielä enemmän kohti Tanskan mallia.
Elinkeinoelämä on myös hyvä maalaamaan nämä projektit uudistuksiksi, joilla Suomea kehitetään. Tuttu fraasi on, kuinka elinkeinoelämä ja sen poliittinen siipi sanovat ”haluamme pelastaa suomalaisen hyvinvointivaltion”.
Vasemmisto on tässä kamppailussa jäänyt puolustusasemiin. Jalkapallotermein vasemmisto on parkkeerannut bussin ja yrittää epätoivoisesti selvitä oikeiston jatkuvista hyökkäyksistä. Jalkapallossa tällä taktiikalla voitetaan äärimmäisen harvoin, koska se on altavastaajan taktiikka.
Nyt pitäisi päästä pois altavastaajan asemasta. Se on helppo sanoa, mutta vaikeampi toteuttaa.
Otetaan hieman kärjistävä esimerkki: vasemmisto on puhunut, että se haluaa palauttaa aikuiskoulutustuen. Sen palauttamiselle on ihan hyvät perusteet, mutta se koskettaa melko pientä osaa kansasta. Samaan aikaan oikeistohallitus on tehnyt jättimäisiä muutoksia yhteiskuntaan.
Jos ja kun Orpon hallitus ajaa ammattiyhdistystä entisestään kurittavan jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poiston läpi, tulee ay-liike haluamaan sen perumista. Kyse on pienestä laastarista, jolla yritetään peittää isoa haavaa. Ay-liikkeen ongelmat ovat paljon syvemmällä, kun yhteiskunnan peruseetos on siirtynyt oikealle.
Sana voimasuhteista
Vasemmiston on helppo sanoa, että oikeiston puhe ei ole totta. Ongelma on siinä, missä asennossa voimasuhteet ovat. Vasemmisto on puolustuskannalla niin poliittisessa keskustelussa kuin kamppailussa ihmisten mielistä.
Kuten Luukan kirjassa ja myös tutkimuksissa on havaittu, suomalaiset ovat siirtyneet enemmän oikealle. Lisäongelma on myös Venäjän hyökkäyssodasta käynnistynyt turvallisuuspainotteinen keskustelu.
Vuonna 2018 suomalaisten suurin huoli oli ilmastonmuutos. 2023 se oli siirtynyt talouteen, nuorten väkivaltaan ja hybridivaikuttamiseen. Talous- ja turvallisuuspuhe suosivat oikeistoa. Venäjän hyökkäyssota lisäsi sitä entisestään.
EVAn tutkimuksen mukaan kansalaiset luottivat velan hoidossa eniten kokoomukseen ja rikollisuuden torjumisessa perussuomalaisiin.
Saman tutkimuksen mukaan kansalaiset pitivät vähiten tärkeinä vasemmistolle ja vihreille tärkeitä aiheita, kuten kehitysyhteistyö, vähemmistöjen asema, maahanmuuton edistäminen ja sosiaaliturvan korottaminen. Vuoden 2018 huoli ilmastonmuutoksesta oli sekin hiipunut talouden ja turvallisuuden taakse.
Tähän soppaan kun lisätään kiihtynyt puhe valtavasta velkaantumisesta, on käsissä vasemmistolle hyvin pahanhajuinen keitos. Toki keskustelu sote-palveluista hyödyttää vasemmistoa, kyse on sen lempilajista. Se nähtiin kunta- ja aluevaaleissa.
Missä on projekti 27
Tällä hetkellä suurin kysymys kuuluu, millainen on vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen ”projekti 2027”. Mitä suuria muutoksia halutaan mahdollisesti toteuttaa?
Muutosten tiellä on muutama asia. Selkein on se, että sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden varaan rakentuvaa hallitusta ei ilman valtavaa siirtymää tule tapahtumaan. Yksistään se tulee sitomaan hallituksen käsiä. Demarien talouslinja vaikuttaa myös siirtyneen selkeästi oikealle.
Tämä tarkoittaa, että suurten muutosten läpivieminen on vaikeaa. Viime vaalikaudella keskusta ja RKP torppasivat kaikki verouudistukset.
Toinen on se, että eduskuntapuolueiden, vasemmistoliittoa lukuun ottamatta, sitoutuminen velkajarruun tulee estämään investoinnit. Tarjolla on sakset tai juustohöylä, ja niistä molemmat tekevät suomalaiseen yhteiskuntaan tuhoja.
Tietyllä tavalla velkajarru viimeisteli Orpon projektin. Se ajettiin läpi nopeasti ja tehokkaasti, eikä tyylipisteitä ilmeisesti edes haettu. Poliitikolta se on hyvä suoritus, ja jälleen yksi sulka poliitikko-Orpon hattuun.
Toinen asia on sitten se, että koska pääministeri Petteri Orpo on epäonnistunut käytännössä kaikissa asettamissaan tavoitteissa, pitäisi tuo hattu ottaa häneltä pois ja polttaa. Koko maan pääministerinä Orpo on epäonnistunut, oikeistolaisten tavoitteita täyttävänä pääministerinä hän on onnistunut erinomaisesti.
Vaikea kysymys
Vasemmistolaisilla on monta syytä olla lannistumatta. Gallupeissa vasemmistoliitto on yli 2,5 prosenttiyksikköä eduskuntavaalitulosta korkeammalla.
Viimeistään marraskuun puoluekokouksen jälkeen vasemmistoliitossa kaikkien katse on keväässä 2027. Hyviä vastauksia kaipaavia kysymyksiä on paljon. Millä viestillä vaaleihin mennään? Siinä vastaus ei voi ainoastaan olla nykyisen hallituksen joidenkin päätösten peruminen. Silloin ei katsota eteenpäin, vaan yritetään jatkaa nykyisen, pahasti horjuvan järjestelmän ylläpitämistä.
Ja jos ja toivottavasti kun eduskuntavaaleista tulee vasemmistolle voitto, on edessä se tärkein kysymys: mitä meinaatte voitolla tehdä?
uutiskirje 