Suomi joutuu EU:n ”tarkkailuluokalle” ensi vuoden alussa, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi tiistaina eduskunnassa. Syynä on velkaantumisen jatkuminen ja velan BKT-osuuden nousu lähelle 90 prosenttia.
Purran mukaan tulot eivät riitä ”sosiaalivaltion” ylläpitämiseen. Siksi ensi vaalikaudella taloutta on sopeutettava kymmenellä miljardilla eurolla.
Eduskunta keskusteli velkajarrusta, jolla pyritään sopimaan jo ennen vaaleja seuraavan vaalikauden menotasosta.
Vain muutama tunti velkaa kauhistelleen velkajarrukeskustelun jälkeen hallituspuolueet olivat valmiita syventämään tulojen ja menojen välistä kuoppaa entisestään. Tämä tapahtuu keventämällä lähinnä hyvätuloisten tuloverotusta merkittävästi.
Veroale siunataan lopullisesti keskiviikon täysistunnossa. Tänään siitä vain äänestetään. Keskustelu käytiin tiistaina. On selvää, että vuoden 2026 tuloveroasteikot hyväksytään hallituspuolueiden äänillä.
Laskelmien mukaan veronkevennyksistä hyötyvät kunnolla ne, joiden ansiotulot ovat vähintään 9 000 euroa kuukaudessa. Pienituloisten verotus jopa kiristyy samaan aikaan, koska hallitus poistaa ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden.
Samaan aikaan, kun hallitus on leikannut pienituloisille tärkeitä tukia ja palveluja, se myös alentaa korkeinta marginaaliveroa.
Tavoite heikentää ay-liikettä
Hallituksen politiikan kokonaisuus on taloudellisesti eriarvoistava, vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen sanoi toisen käsittelyn keskustelussa tiistaina.
– Suurituloisille annetaan kauhalla veronalennuksia samalla, kun pienituloisilta leikataan ja keskituloiset saavat verohyötyä ehkä lusikallisen verran. Veronkevennyksistä suurin hyöty tulee miljonääreille.
Sarkkinen viittasi pienituloisten verotuksen kiristymiseen, kun työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu.
– Verovähennysoikeuden poistamisen tavoitteena näyttää olevan lähinnä heikentää ammattiyhdistysliikkeen asemaa ja järjestäytymisastetta Suomessa. Tämä on erikoinen pyrkimys ottaen huomioon, että Euroopan unionissa pyritään päinvastoin vahvistamaan järjestäytymisasteita ja tukemaan kollektiivista neuvottelua, Sarkkinen sanoi.
Timo Furuholm (vas.) mainitsi pienituloisiin koskeneet leikkaukset. Hänen mukaansa isossa kuvassa niiden jälkeen olisi kannattavampaa vahvistaa pieni- ja keskituloisten ostovoimaa suurituloisten sijaan.
– Tämä vahvistaisi kokonaiskysyntää ja sitä kautta talouden suuntaa. Olemme vasemmistoliitossa myös nostaneet yhtenä keinona näiden kiky-maksujen palauttamisen työnantajille.
Hallitus luo markkinahäiriön
Hallitus poistaa myös työsuhdepolkupyörän veroedun. Furuholm kutsui sitä isoksi kummallisuudeksi.
– Itse asiassa se on niin kummallinen, että lausuntokierroksella valtaosa lausujista sen poistoa vastusti ja puoltajatkin vaativat jonkinlaista siirtymäaikaa. Syitä tälle yksimielisyydelle piilee seuraavissa tekijöissä: Etu on ollut siis suosioltaan kymmenkertainen siihen arvioon nähden, johon se aikoinaan luotiin, ja on sitä kautta luonut valtavasti yrittäjyyttä, työtä ja verotuloja. Nyt tilalle saadaan markkinahäiriö, joka näitä yrittäjiä uhkaa.
Furuholmin mukaan veroedun poistosta ei ole kyetty tuottamaan mitään taloudellista laskelmaa, mikä on sitten se lopullinen plussa, mikä tällä valtiontalouteen saadaan.
Markus Lohi (kesk.) kysyi hallituspuolueilta, onko tämä historiallisen kova veronalennus heille, jos 2 400 euroa kuukaudessa tienaava suomalainen saa vuodessa 90 euroa enemmän käteen.
– Ja jos samaan aikaan hänellä onkin tämä edellä edustaja Furuholmin mainitsema työsuhdepyöräetu, niin hänelle ei jääkään sitten käteen juurikaan enempää, puhumattakaan siitä, jos hän kuuluisi ammattijärjestöön tai liittoon ja maksaisi jäsenmaksua tai hän tekisi etätöitä ja saisi työhuonevähennyksen tänä päivänä, niin kuin saa vielä tänä verovuonna — hänhän joutuisi miinuksen puolelle.
uutiskirje 