Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallitus valitsi maanantaina EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi Minna Helteen. Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2026, kun pitkäaikainen toimitusjohtaja Jyri Häkämies jää eläkkeelle.
Helteellä on rooli lasikattojen rikkojana. Hän oli ensimmäinen nainen valtakunnansovittelijana ja myöhemmin Teknologiateollisuuden toimitusjohtajana. Ja nyt työnantajalinnake Eteläranta 10 saa ensimmäistä kertaa naisen ykkösnimekseen.
Mutta on Helteen ura muutenkin ainutlaatuinen. Hän aloitti ay-liikkeessä ensin Journalistiliitossa, ja nousi valtakunnallisesti tunnetuksi nimeksi Tehyn edunvalvontajohtajana ja sen lakkokenraalina vuoden 2007 työtaistelussa. Silloin sairaanhoitajat vaativat 24 prosentin palkankorotuksia. Vaatimusta vauhdittaakseen he uhkasivat hoitajien joukkoirtisanoutumisilla. Niihin ilmoittautui 16 000 hoitajaa.
Helle on myöhemmin todennut aloittaneensa uransa ay-liikkeessä, koska siellä oli töitä työmarkkinajuristille. Aatteellinen valinta ei ollut, kuten hänen myöhemmät vaiheensakin paljastavat.
Silti leipäpappinakin Minna Helle ajoi hoitajien asiaa tulisesti.
Maaliskuussa 2007 Tehyn teema oli sama kuin myöhemmissäkin työtaisteluissa: vain kunnon palkankorotukset saavat hoitajat pysymään alalla.
Sairaanhoitajien minimikuukausipalkka oli silloin 1 744 euroa, ja noin puolet heistä teki töitä peruspalkalla ilman vuorolisiä.
– On hyvä että nyt puhutaan jo palkoista. On ymmärretty, että palkan ja henkilöstöresurssien välillä todella on yhteys. Tällä palkalla ei pystytä pitämään nykyistäkään henkilöstöä, Helle sanoi KU:n uutisen mukaan.
– Haemme tuntuvaa korotusta palkkoihin, se ei ratkea yhdessä vuodessa, hän jatkoi.
Syytti kovaa ja lyhytnäköistä työnantajapolitiikkaa
Saman vuoden lokakuussa Tehy haastoi työnantajat tuomioistuimeen, koska eräät niistä julistivat avoimiksi ne työpaikat, joihin tehyläisten joukkoirtisanoutuminen oli kohdistumassa. Joukkoirtisanoutumiseen osallistuville tehyläiselle oli myös lähetetty sävyltään painostavia kirjeitä, joissa heitä oli kehotettu ilmoittamaan työnantajalle, jos he eivät haluaisikaan irtisanoutua.
– Tehy ei voi seurata sivusta tämänkaltaista jäseniinsä kohdistuvaa uhkailua ja painostusta, sanoi edunvalvontajohtaja Minna Helle.
Hän syytti työnantajien viestittävän tehyläisille, että ”teitä ei todellakaan tarvita”.
– Tämä ei voi olla vaikuttamatta työilmapiiriin ja työpaikkojen arkeen tulevaisuudessa. Olemme aidosti huolissamme siitä, että kova ja lyhytnäköinen työnantajapolitiikka vaikuttaa siten, että kiistan ratkettua jäsenemme kuitenkin miettivät työpaikan tai jopa alan vaihtoa yhä vakavammin.
Sanktioita ikäsyrjinnästä työnantajille
Seuraavan kerran Helteen nimi tulee KU:n arkistossa vastaan syyskuussa 2009, jolloin hän on edennyt keskusjärjestö Akavan edunvalvontajohtajaksi. Nyt aihe oli ikäsyrjintä, josta hän kurmootti työnantajia ja vaati siitä jopa sanktioita. Helteen mielestä oli harkittava toimia, joilla lisätään työnantajan vastuuta ikääntyneen työntekijän työllistämisessä.
Sanktioihin löytyi valmiutta, jos kannusteet eivät työnantajiin tehoa.
Sanktioilla Helle tarkoitti työnantajalle sälytettävää vastuuta koulutuksen ja työllistämistoimien kaltaisista kustannuksista, joita irtisanomisista yhteiskunnalle koituu.
– Yhdessä menetetyssä työvuodessa haaskataan kolme miljardia euro vuodessa, sanoi Helle.
Kannatti kanneoikeutta Akavassa
Keväällä 2010 Helle oli samaa mieltä nykyisen ay-liikkeen kanssa siitä, että järjestöille tarvitaan kanneoikeus työnantajan mielivaltaa vastaan. Silloin arvioitiin, että työrauhaongelmat uhkaavat lisääntyä, koska sopimusneuvottelut olivat hajaantuneet.
Helle piti työrauhaselkkausten syynä yhä useammin paikallisia kiistoja sekä sitä, että työnantaja rikkoo sopimuksia tai lakia. Akava vaatikin työmarkkinajärjestöille oikeutta ajaa kannetta yhteisesti jäsentensä puolesta. Järjestöjen kanneoikeudella vähennetään työehtojen tietoista rikkomista ja kilpailuvääristymiä. Samalla paine spontaaneihin mielenilmauksiin vähenisi.
– Kun liitto ajaa jäsenensä asiaa, yksittäinen työntekijä ei leimaudu hankalaksi. Hän ei myöskään joudu kärsimään tuomioistuinmenettelyn haittoja, kuten suurta kuluriskiä, joka voi olla moninkertainen saatavaan hyötyyn nähden, Helle sanoi tavalla, jonka kuka tahansa ay-johtaja voisi toistaa tänään.
Työnantajapuolella Helle vastustaa asiaa.
Hajotti sopimuskenttää
Minna Helteen siirtyminen aidan toiselle puolelle alkoi lokakuussa 2011, kun hänet valittiin Työeläkevakuuttajat TELAn johtajaksi.
Työnantajapuolella hänen näkyvin kädenjälkensä on ollut sopimustoiminnan hajauttamien entisestään, kun Teknologiateollisuus lopetti sopimustoiminnan keväällä 2021. Vastuu valtakunnallisista työehtosopimuksista siirtyi uudelle työnantajayhdistykselle, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle.
Vuotta aiemmin Metsäteollisuus oli luopunut valtakunnallisten työehtosopimusten neuvotteluista.
Ay-liikkeen tulkinnan mukaan näiden manööverien tarkoituksena oli alentaa työn hintaa. Minna Helle kiisti sen.
lehti 