KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tarkastusvirastolta tiukkaa kritiikkiä Marinin hallitukselle: Velkaa otettiin liikaa koronan varjolla

VTV:n raportin mukaan Sanna Marinin hallitus mitoitti valtion budjetin menotason useaksi vuodeksi tarpeettoman korkealle koronan takia.

VTV:n raportin mukaan Sanna Marinin hallitus mitoitti valtion budjetin menotason useaksi vuodeksi tarpeettoman korkealle koronan takia. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Koronan jälkeinen elvytys oli väärin ajoitettua ja meni liian pitkälle, VTV arvostelee.

Kai Hirvasnoro
19.11.2025 10.48
ILMOITUS
ILMOITUS

Sanna Marinin hallituksen tekemät menolisäykset koronapandemian aikana vuosina 2020–2023 olivat mittakaavaltaan historiallisen suuria: niitä kertyi neljässä vuodessa noin 41 miljardia euroa. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojien keskiviikkona julkaisemassa raportissa Marinin hallituksen taloudenpito saa tiukkaa kritiikkiä: valtion budjettiin tehtiin myös uusia pysyviä menolisäyksiä, jotka eivät liittyneet koronakriisiin.

Aluksi menolisäyksistä lähes 70 prosenttia kohdennettiin koronakriisiin eli muun muassa pandemian torjuntatoimiin, työttömyystuen laajentamiseen ja yritysten tukemiseen. Vuoteen 2023 mennessä nämä menot supistuivat melkein nollaan, mutta koronakriisiin liittymättömät vuosittaiset menolisäykset kasvoivat edelleen ja jäivät pysyvästi korkealle tasolle.

– Finanssipoliittisista säännöistä luopumisen jälkeen Marinin hallitus kasvatti hallitusohjelman menoja ja teki uusia pysyviä menolisäyksiä erityisesti kuntatalouden tukemiseen ja valtionhallinnon toimintamenoihin. Myös puolustukseen lisättiin pysyvästi menoja, mutta ne olivat kooltaan pienempiä sekä perusteltavissa, kertoo VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö.

VTV:n mukaan valtion budjetin menotaso mitoitettiin useaksi vuodeksi tarpeettoman korkealle. Sen seurauksena käyttämättä jääneet ja seuraaville vuosille siirtyvät määrärahat kasvoivat eli määrärahoja budjetoitiin enemmän kuin oli välttämätöntä.

Raportti osoittaa, että kriisin jälkeen paluu normaalin talouspolitiikan toteuttamiseen ei onnistunut.

– Johtopäätöksenä on, että finanssipoliittisten sääntöjen poikkeuslausekkeiden käyttöä tulisi tarkentaa ja rajata, jotta julkisen talouden kestävyys voitaisiin turvata. Jos säännöistä joustetaan poikkeukselliseen tilanteeseen vastaamiseksi, pitäisi menokurin silti pysyä voimassa muilta osin, Kangasrääsiö sanoo.

Kehystä ei noudatettu kertaakaan

Finanssipoliittisista säännöistä luovuttiin keväällä 2020 koronan takia. Raportissa kysytään, miksi hallitus ei peruuttanut osaa hallitusohjelmansa mukaisista menolisäyksistä ja allokoinut niitä koronakriisistä seuranneisiin menotarpeisiin, kun pandemia muutti talouden näkymiä. Sen sijaan hallitus nosti kokonaismenotasoa merkittävästi luopumalla menojen budjetointia rajoittavasta menokehyksestä vuonna 2020.

Hallitus rikkoi kehyksen useita kertoja, eikä siten noudattanut asettamaansa menokehystä koko hallituskauden aikana.

Raportissa verrataan tilannetta Tanskaan, jossa menokatto poistettiin vain covid-pandemian torjuntaan liittyviltä menoilta vuosilta 2020–2022. Tällöin menotaso olisi noussut hetkellisesti merkittävästi, mutta palautunut vuoden 2021 jälkeen lähelle tavanomaista menojen kasvutrendiä.

Elvytyksen ajoitus epäonnistui

Osa koronakriisiin liittyvistä menoista oli tarkoitettu vastasyklisen finanssipolitiikan välineiksi torjumaan koronan aiheuttamaa taantumaa. Ne eivät kuitenkaan ajoittuneet akuuttiin kriisiin vaan myöhempään ajankohtaan, jolloin talous oli jo voimakkaassa kasvussa.

Koronan jälkeen Suomen talous lähti voimakkaaseen kasvuun. Vuonna 2021 Suomen bruttokansantuote kasvoi reaalisesti jopa 2,7 prosenttia, kuten valtiovarainministeriö oli ennustanutkin.

Ennustetusta talouskasvusta huolimatta vuoden 2021 talousarvio oli reaalisesti 13 prosenttia tavanomaista suurempi, mikä tarkoittaa noin 8,4 miljardia euroa.

Pandemian alussa oli vallalla keskustelu, jonka mukaan edellisten talouskriisien aikana tehtyjä talouspoliittisia virheitä ei haluttu toistaa. Keskustelussa viitattiin erityisesti liian kireään finanssipolitiikkaan. Oikeutusta erittäin elvyttävälle talouspolitiikalle haettiin siten arvioista, joita aiemmista kriiseistä, etenkin 1990-luvun lamasta, oli tehty.

VTV:n raportin havaintojen mukaan covid-pandemiassa mentiin puolestaan liian pitkälle finanssipoliittisessa elvytyksessä. Kriisin jälkeen ei palattu normaaliin talouspolitiikkaan ja finanssipoliittisten sääntöjen noudattamiseen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Minja Koskela

Vasemmistoliiton Koskela ihmettelee, onko kyse silkasta jääräpäisyydestä vai hämmästyttävästä kyvyttömyydestä: ”Hallituksen valtava mahalasku on kauheaa katsottavaa”

Eduskuntavaaleihin on vielä yli vuosi aikaa.

Vasemmisto nousi Ylen gallupissa – Näin KU:n toimituksessa analysoitiin kannatusmittausta

Li Andersson muistuttaa Donald Trumpin hallinnon todenneen, ettei se sulje sotilaallisia toimia pois Grönlannin valtaamiseksi.

Li Andersson muutti näkemystään: Trump saattaa käyttää voimaa Grönlantiin

Petteri Orpon (oik.) hallitus on syyttänyt huonosta tilanteesta kansainvälisiä suhdanteita. Kuvassa vasemmalla valtiovarainministeri Riikka Purra.

Suomessa on nyt EU:n suurin työttömyys

Uusimmat

Minja Koskela

Vasemmistoliiton Koskela ihmettelee, onko kyse silkasta jääräpäisyydestä vai hämmästyttävästä kyvyttömyydestä: ”Hallituksen valtava mahalasku on kauheaa katsottavaa”

Eduskuntavaaleihin on vielä yli vuosi aikaa.

Vasemmisto nousi Ylen gallupissa – Näin KU:n toimituksessa analysoitiin kannatusmittausta

Li Andersson muistuttaa Donald Trumpin hallinnon todenneen, ettei se sulje sotilaallisia toimia pois Grönlannin valtaamiseksi.

Li Andersson muutti näkemystään: Trump saattaa käyttää voimaa Grönlantiin

Petteri Orpon (oik.) hallitus on syyttänyt huonosta tilanteesta kansainvälisiä suhdanteita. Kuvassa vasemmalla valtiovarainministeri Riikka Purra.

Suomessa on nyt EU:n suurin työttömyys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Viisi nostoa USA:n iskun vaikutuksista – ”Jos se hyväksytään tuolla, niin millä moraalisilla lihaksilla sitä sitten kritisoidaan vaikka Venäjän kohdalla?”

 
02

USA toimii kuin Venäjä – Hyökkäys Venezuelaan on törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus

 
03

Tekoäly syö työt – ”Nyt pitää puhua perustulosta”

 
04

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

 
05

Vasemmistoliiton Koskela ihmettelee, onko kyse silkasta jääräpäisyydestä vai hämmästyttävästä kyvyttömyydestä: ”Hallituksen valtava mahalasku on kauheaa katsottavaa”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Afganistanilainen lääketieteen opiskelija taistelee masennuksen ja näköalattoman tulevaisuuden alhossa

08.01.2026

Tekoäly syö työt – ”Nyt pitää puhua perustulosta”

07.01.2026

Veikko Kumpumäki In memoriam

07.01.2026

Etelä-Aasian nuoriso haluaa muutosta, myös kansalaisjärjestöihin

05.01.2026

Viisi nostoa USA:n iskun vaikutuksista – ”Jos se hyväksytään tuolla, niin millä moraalisilla lihaksilla sitä sitten kritisoidaan vaikka Venäjän kohdalla?”

05.01.2026

USA toimii kuin Venäjä – Hyökkäys Venezuelaan on törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus

03.01.2026

Suuryritykset yrittävät vaientaa ympäristönsuojelijat perusteettomilla oikeusjutuilla

02.01.2026

Jäähyväiset Jätkäjätkille – Keskustelimme Asan kanssa kollektiivitaiteesta ja kokeilevuudesta

01.01.2026

Kuvataiteilija Mariam Falailehia innostavat niin suomalainen kuin arabialainenkin kansanperinne, mytologia ja tarusto

31.12.2025

Kapinoikaa enemmän, nuoret

29.12.2025

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

27.12.2025

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

24.12.2025

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

23.12.2025

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

23.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään