Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojien keskiviikkona julkaiseman raportin mukaan Sanna Marinin hallitus törsäsi koronan varjolla rahaa moniin muihinkin hankkeisiin. Valtion budjettiin tehtiin myös uusia pysyviä menolisäyksiä, jotka eivät liittyneet koronakriisiin.
Kammottavat luvut sosialidemokraattisesta taloudenpidosta, raportista otti kaiken irti kokoomuksen varapuheenjohtaja Karoliina Partanen.
– Olisimme perikadossa ilman Orpon hallituksen väliintuloa, Partanen parahti.
Viime hallituskaudella SDP:n ykkösmies talouspolitiikassa oli kansanedustaja Matias Mäkynen. Antti Lindtmanin puolueessa hänet on sysätty sivuraiteelle.
Mäkynen kritisoi VTV:n raporttia siitä, että väliaikaiset kriisimenot ja pysyvät menot menevät siinä sekaisin, eikä raportti pysty erottamaan, mikä menokasvusta on rakenteellista ja mikä johtuu poikkeusoloista.
Viime vaalikaudella talouspolitiikkaa tarkasti seurannut Mäkynen kommentoi VTV:n raporttia Facebookissa.
Raportissa ei eritellä, mitä suurin menoerä ”muut menot” pitää sisällään. Mäkysen mukaan kuntien menojen kasvu on suurin yksittäinen erä ”muista menoista”.
VTV esittää, että pandemia-ajan jälkeen paikallishallinto olisi ollut suurin menojen kasvun lähde ja kuntia olisi rahoitettu perusteetta.
”Todellisuudessa menojen nousu johtui ennen kaikkea väliaikaisista toimista: koronapandemian aikaisista valtionosuuksien lisäyksistä, testauksen, jäljityksen, rokotusten sekä jälkihoidon kustannuksista. Lisäksi kunnille rahoitettiin koulutuksen ja sosiaalipalvelujen vahvistamista pandemian jälkihoitona tilanteessa, jossa koulut oli aiemmin suljettu”, Mäkynen kirjoittaa.
Myös kulttuurilaitoksia tuettiin, koska niitä uhkasi toiminnan romahdus rajoitusten vuoksi.
Osa kertaluontoisia sote-menoja
Hänen mukaansa VTV tuntuu analyysissään unohtaneen myös sen, että ennen vuotta 2023 terveydenhuolto kuului kunnille.
”Pandemiassa kuntien kautta rahoitettiin siis myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Sote-uudistuksen siirtymävaiheen kustannukset, kuten ICT-uudistukset, palkkaharmonisoinnit ja omaisuuden siirtojen valmistelu, näkyvät tilastoissa vielä vuonna 2024, vaikka ne ovat kertaluonteisia.”
Ukrainan sodan ja energiakriisin vaikutukset näkyvät raportin trendeissä pysyvän menotason nousuna, vaikka tosiasiallisesti kyse oli rajaturvallisuuden, huoltovarmuuden ja vihreän siirtymän nopeista lisäyksistä vuoden 2022 Venäjän hyökkäyksen jälkeen, Mäkynen jatkaa.
”Kukaan ei tuolloin vastustanut näitä toimia, ja niiden väliaikainen luonne on poliittisesti kiistaton, vaikka maksatus näkyy vielä vuonna 2024.”
Monet muut menojen lisäykset, kuten hävittäjähanke, Tampereen ratikka ja Länsimetro taas periytyivät Marinin hallitukselle edellisiltä vaalikausilta.
VM: Rapotti liioittelee
”Kokonaisuutena menojen kasvu vuosina 2020–2024 selittyy pandemian torjumisella, kuntien palvelujen turvaamisella ennen sote-uudistusta, sodan ja energiakriisin aiheuttamilla toimilla, Veikkauksen tuottojen kompensaatiolla sekä automaattisilla menojen muutoksilla kuten esimerkiksi yrittäjien eläkemenojen kasvulla. Näistä suurin osa oli väliaikaisia ja parlamentaarisesti hyväksyttyjä ratkaisuja. Siksi väite pysyvästä menojen paisuttamisesta ei kestä tarkempaa tarkastelua”, Mäkynen toteaa.
Myös valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo VTV:n raportin liioittelevan edellisen hallituksen menojen kasvua. VTV:n mukaan Marinin hallitus lisäsi valtion vuotuisia menoja pysyvästi noin 11 miljardia euroa.
– Meidän arviomme mukaan Marinin hallitus teki pysyviä menolisäyksiä noin kolmen miljardin euron edestä eli huomattavasti vähemmän kuin VTV:n raportissa arvioidaan, Niemelä sanoo Helsingin Sanomille.
Ero arvioiden välillä on massiivinen kahdeksan miljardin euron ero. Niemelän mukaan siihen on kaksi syytä: VTV:n tarkastelu päättyy vuoteen 2024, mistä ei voi vielä päätellä, jääkö joku Marinin hallituskaudella tehty menolisäys ”pysyväksi”. Lisäksi VTV laskee mukaan kaiken menojen kasvun, myös sellaisen, josta Marinin hallitus ei erikseen päättänyt.
– Siellä on ilmeisesti mukana suuria indeksitarkistuksia ja muuta tällaista automaattista menojen nousua. Minusta muutoin ansiokkaassa raportissa on tältä osin oiottu mutkia.
Kiistatonta on, että Sanna Marinin hallituksen jälkeen Suomen julkinen velka oli vuonna 2023 Tilastokeskuksen mukaan 77,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Nykyisen Petteri Orpon hallituksen kaudella se oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 83,6 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi hiljattain eduskunnassa, että uutta velkaa otetaan tänä vuonna 14 miljardia euroa.
uutiskirje 