Lapsen syntymän rekisteröiminen on kehittyneissä maissa niin rutiininomainen asia, etteivät useimmat tule edes ajatelleeksi sen merkitystä lapsen myöhemmälle elämälle. Miljoonat vaille syntymätodistusta jäävät lapset kehittyvissä maissa sen sijaan tuntevat puutteen vaikutuksen kautta koko elämänsä.
Vaille virallista todistusta olemassaolostaan jääneiden lasten on muita vaikeampi nousta köyhyydestä ja välttää seksuaalista ja muuta hyväksikäyttöä, lapsityötä tai ihmiskauppaa. He ovat vailla lain suojaa, heillä ei ole ääni- eikä omistusoikeutta, ja he ovat virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella.
Syntymätodistuksen saaminen olisi heidän ensimmäinen askeleensa kohti suojaa ja hyvinvointia. Valtion kannalta taas täsmällinen väestötieto on oleellista julkisten palveluiden suunnittelussa.
Unicefin mukaan nykyään noin 77 prosenttia kaikista alle viisivuotiaista on rekisteröity, ja tilanne on suhteellisen nopeasti kohentunut. Vielä vuonna 2000 rekisteröintiprosentti oli vain 60. Hyvä kehitys on kuitenkin viime aikoina hidastunut.
– Väestönkasvu on varsinkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa niin nopeaa, etteivät rekisteröintijärjestelmät pysy vauhdissa mukana. Hidastumiseen ovat johtaneet myös infrastruktuurin kehnous, rahoituksen rajallisuus ja poliittisen prioriteettilistan hännillä oleminen. Lisäksi perheitä haittaavat toimenpiteiden monimutkaisuus ja korkea hinta sekä palvelun heikko saatavuus, Unicefin lastensuojeluasiantuntija Bhaskar Mishra toteaa.
Suuria alueellisia eroja
Maailman alle viisivuotiaista lapsista noin 150 miljoonaa on rekisteröimättömiä ja 55 miljoonalta puuttuu.
Alueelliset erot ovat suuria. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa käytännössä kaikki syntymät rekisteröidään, mutta esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa keskimäärin 51 prosenttia ja Tyynenmeren saarivaltioissa vain 26 prosenttia. Somalia ja Etiopia ovat omaa luokkaansa kolmella prosentilla.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin lukeutuu kaikkien lasten syntymän rekisteröiminen vuoteen 2030 mennessä. Mishran mukaan kehityksen täytyisi nopeutua nykyisestä viisinkertaiseksi, jotta tavoitteet saavutettaisiin. ”Pandemian yhä tuntuvat jälkivaikutukset yhdistyneinä systeemisiin ja sosiaalisiin esteisiin ovat muuttaneet kehityksen taantumiseksi.”
Liian vaivalloista ja kallista
Papua-Uusi-Guinea kuuluu maailman heikoimmin syntymiä rekisteröiviin valtioihin. Olosuhteet hyvin pitkälle selittävät tilannetta: maan noin 11 miljoonasta asukkaasta yli 80 prosenttia asuu maaseudulla erittäin pitkien ja hankalien etäisyyksien päässä kaupungeista.
– Terveyspalvelut ovat monille saavuttamattomia, sillä he elävät syrjäseuduilla. Matka klinikalle kestäisi tuntikausia, joten kaikki synnytykset tapahtuvat kylässä. Lisäksi monet terveysasemat on jätetty heitteille ja vaille vakinaisesti paikalla olevaa henkilökuntaa, Tabitha Waka selittää. Hän kuuluu Maaseudun naisten yhdistyksen Madangin provinssin osastoon.
Matka virastoon on niin pitkä, vaivalloinen ja kallis, että moni jättää sen tekemättä.
– Tiedon puute on toinen ongelma. Maaseudun äidit eivät tiedä, miten tärkeää syntymän rekisteröiminen on. Joissain yhteisöissä naisten on perinteen vuoksi pakkokin synnyttää kotikylässä, Waka sanoo.
Harhakäsityksiä
Runsas puolet maailman rekisteröimättömistä lapsista elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Myös Etiopian yli 119 miljoonaisen väestön enemmistö elää papualaisten tapaan etäisillä syrjäseuduilla. Lisäksi Etiopiassa on korkea syntyvyys, 32 syntymää tuhatta asukasta kohden vuodessa. Maailman keskiarvo on 16.
Syntymän rekisteröiminen on ilmaista, mutta rekisteröinneissä on huomattava ero maaseudun ja kaupunkien välillä. Maaseudulla rekisteröintiprosentti on sama kuin valtakunnallinen keskiarvo eli kolme, mutta pääkaupungissa Addis Abebassa syntyneistä lapsista rekisteröidään 24 prosenttia.
Kansanterveystieteen apulaisprofessori Tariku Nigatu huomauttaa, että varsinkin maaseudulla rekisteröinnistä vallitsee harhakäsityksiä.
– Joissakin yhteisöissä uskotaan, että vastasyntyneen pitäminen yksilönä tuo lapselle huonoa onnea. Lasta ei kannata laskea oikein ihmiseksi ennen kuin tiedetään selviääkö se hengissä ensimmäisistä elinviikoistaan, Nigatu kertoo.
Moni ei selviä: Etiopian vastasyntyneistä kuolee noin 30 tuhatta synnytystä kohden, noin puolet vuorokauden sisällä synnytyksestä.
uutiskirje 
