Hallitus pistää lisää vauhtia työttömyysturvan menettämisen uhkaan ensi vuoden alusta, kertoo Ilta-Sanomat. Tämä tapahtuu kiristämällä karensseja, joiden aikana työtön ei saa työttömyystukea.
Tällä hetkellä ensimmäisestä laiminlyönnistä hakea työtä tai jättää käyttämättä työllisyyspalveluiden edellyttämiä asioita saa huomautuksen ja toisesta karenssin.
IS:n mukaan jatkossa seitsemän päivän karenssin saa heti ensimmäisestä laiminlyönnistä. Toisesta laiminlyönnistä työllisyyspalvelut asettaa kuuden viikon työssäolovelvoitteen, jos hallituksen esitys hyväksytään. Työttömyystukea saisi vasta, kun on ollut töissä tai osallistunut työllistymistä edistävään palveluun vähintään kuuden viikon ajan.
Nykyään työssäolovelvoite pitenee asteittain.
Esityksen tarkoitus on saada työttömät nopeammin töihin.
Hallitus aikoo kiristää karensseja tilanteessa, jossa työttömyys on kasvanut nopeasti aivan viime aikoina. Elokuussa työttömyystukien saajia oli Kelan tilastojen mukaan 218 000, mikä oli noin 25 000 enemmän kuin samaan aikaan vuonna 2024. Etuuksia elokuussa 2025 maksettiin noin 13 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Ennen tämän vuoden käännettä työttömyystukea saavien määrä oli vakiintunut noin 180 000–190 000 henkilöön kuukaudessa.
Aiemmin Orpon hallitus on poistanut työttömyystuen suojaosan ja lapsikorotukset vuoden 2024 alusta. Sitä ennen työttömällä oli mahdollisuus ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vähensi työttömyystukea.
Lapsikorotusta maksettiin työttömille, joilla on huollettavanaan alle 18-vuotiaita lapsia.
Palkansaajan työssäoloehto piteni noin 6 kuukaudesta 12 kuukauteen viime vuoden syyskuussa. Työssäoloehtoa tulee nyt kertyä yhteensä 12 kuukautta, jotta työttömällä on oikeus ansiopäivärahaan tai peruspäivärahaan.
Tämän vuoden alussa poistui korotettu työttömyystuki, jota maksettiin työllistymistä edistävän palvelun, kuten työvoimakoulutuksen, osalta.